Kotona asuvien ikääntyvien määrän lisääntyessä varhainen avuntarve voi usein jäädä piiloon. Muutokset toimintaympäristössä tai iäkkään ihmisen elämässä  synnyttävät tuen ja avun tarvetta, jota ei ratkaista palveluilla.  Järjestöillä on paljon ennalta ehkäisevää toimintaa ja tukea, mutta toiminta ja tarve eivät aina kohtaa. Tämä ns. häiriökysyntä eli oikea-aikaisen tuen ja palvelujen puute aiheuttaa sen, että painopiste on edelleen vahvasti korjaavassa työssä, eikä ennalta ehkäisevä ja varhainen tuki ole systeemistä.

Etsivä vanhustyön tarkoituksena on löytää tuen ja avun tarpeessa olevat ikääntyneet ihmiset ja auttaa heitä oikea-aikaisesti. Tähän tavoitteeseen ei päästä, jos eri toimijoiden välillä ei ole avointa yhteistyötä.  Iäkkäitä on vaikea tavoittaa pelkästään jalkautumalla, vaan tarvitaan verkostoja ja yhteistä työtä.  Haaste on, että palvelut ovat hajallaan eikä toisten työtä tunneta, jolloin eri sektoreiden resursseja ei hyödynnetä tehokkaasti. On myös päällekkäistä tekemistä ja toisaalta selkeitä puutteita palveluissa, jolloin iäkäs ihminen ei saa tukea tai palvelua tai saa sitä riittämättömästi. Tämä turhauttaa sekä iäkästä ihmistä että ammattilaista. Turhautuminen synnyttää asiakkaalle epäluottamusta palvelujärjestelmää kohtaan ja työntekijälle riittämättömyyden tunnetta, joka voi johtaa työssä uupumiseen.  

Monitoimijaista yhteistyötä tehostettava

VALLIn Etsivän vanhustyön verkostokeskus toteuttaa rakenteellista muutosta iäkkäiden oikea-aikaiseksi auttamiseksi ja monitoimijaisen yhteistyön tehostamiseksi niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Helsingissä Verkostokeskus koordinoi  asiakaslähtöistä yhteiskehittämistä kaupungin Seniori-infon ja etsivää vanhustyötä tekevien järjestöjen kanssa.  Valtakunnallisesti Verkostokeskus on fasilitoinut alueellisia monitoimijaisia verkostotyöpajoja, joissa toimijoiden kanssa on rakennettu tuttuutta, luottamusta ja sitoutumista yhteiseen työhön, ja siten varmistettu palveluekosysteemissä yhteisen työn edellytykset. 

Kunnan keskitetty palveluohjaus on keino ratkaista ennaltaehkäisevästi ikääntyvien avuntarve yhden luukun periaatteella. Tämä toimii silloin, kun ihminen kykenee toimimaan neuvonnan ja ohjauksen mukaisesti tai hänen avuntarpeensa oikeuttaa palveluihin. Haasteeksi sujuvalle  prosessille ja paremmalle asiakaskokemukselle perinteisessä palveluohjauksessa tunnistettiin sellaiset iäkkäiden tarpeet, jotka eivät ratkea pelkästään neuvonnalla, mutta jotka eivät täytä  vielä palveluihin pääsyn kriteereitä.  Koska yhä enenevässä määrin on iäkkäitä, jotka syystä tai toisesta eivät pysty itsenäisesti toimimaan saamisensa ohjeiden mukaisesti ja parantamaan omaa elämäntilannettaan, on vaarana, että heidän tarpeensa jää riittämättömälle huomiolle.  Toisaalta vasta luottamuksellisen suhteen synnyttyä, iäkäs paljastaa niitä esteitä tai pelkoja, jotka heikentävät hänen sen hetkistä toimijuuttaan. Vastaavasti palveluiden piiriin päässeilläkin on kokemuksia, että saatu apua ei vastaa tai vastaa vain osittain heidän tarvettaan. Seurauksena ongelmat kasaantuvat ja monimutkaistuvat, mikä johtaa usein palvelujen päällekkäisyyteen ja kustannusten nousuun.

Yhteiskehittämällä löytyi sopiva toimintamalli

Verkostokeskuksen johdolla Helsingin seniori-infon ja etsivää vanhustyötä tekevien järjestöjen kesken alettiin kehittämään Lean-termiä lainatakseni yhteistyön virtaustehokkuutta. Eli tartuttiin iäkkäiden tuen -ja avunsaannin esteisiin kehittämällä seniori-infon ja etsivän vanhustyön systeemistä yhdyspintatyöskentelyä. Koulutuksen kautta rakennettiin yhteistä ymmärrystä ongelmasta ja päämäärästä sekä sitoutettiin johto yhteiskehittämiseen.  

Menneenä kesänä päästiin koronasta ja kesälomista huolimatta kolmen kuukauden kokeiluun. Ketterällä kokeilulla tavoitettiin 19 iäkästä ihmistä, jotka kokivat tarvitsevana enemmän tukea kuin pelkkiä neuvoja ja ohjeita. Heille tarjottiin etsivän vanhustyön yhteydenottoa ja psykososiaalista tukea. Suurin osa näistä ihmisistä oli kertonut yksinäisyyden kokemuksista ja sosiaalisen tuen puutteesta. Tutkimuksista tiedetään, että kroonistuessa yksinäisyys aikaistaa raskaiden palvelujen tarvetta. Etsivän vanhustyön interventiolla pyrittiin samaan aikaan muutosta iäkkään arjen hallintaan ja kokemukseen.    

Verkostokeskuksen saamien palautteiden perusteella Helsingin Seniori-infon ja järjestöjen työntekijät  sekä alueellisiin työpajoihin osallistuneet toimijat  ovat kokeneet yhdessä oppimista ja yhteistyön lisääntymistä sekä yhteistä ymmärrystä ongelmasta ja päämäärästä. On myös edistytty asiakaslähtöisessä auttamisessa. Vaikka Korona-pandemia on osittain heittänyt varjonsa myös verkostoyhteistyön kehittämiseen, on se toisaalta kannustanut meitä toimijoita käyttämään uusia työvälineitä. Välimatkoilla ei enää olekaan väliä, kun palaverit ja vertaisoppiminen ovat vain muutaman näpäyksen  päässä. Verkostokeskuksen työllä jatkossakin edistetään järjestöjen etsivän ja osallistavan vanhustyön kiinnittymistä kunnan hyte- ja maakunnan sote-työhön. Monitoimijaista yhteiskehittämistä on jatkettava edelleen hyvin tulosten innoittamana, jotta iäkkäiden ihmisten turvallinen ja mielekäs kotona asuminen mahdollistuu.

Päivi Tiittula
Erityisasiantuntija
VALLIn Etsivän vanhustyön verkostokeskus