Ikääntyminen koskettaa meitä kaikkia. Väestö ikääntyy ja pian suomalaisista joka neljäs on yli 65-vuotias. Mitä se vaatii yhteiskunnalta, ympäristöltä ja ennen kaikkea meiltä jokaiselta? Vastuu ”onnistuneesta ikääntymisestä” on meidän kulttuurissamme vahvasti omissa käsissämme, niin hyvässä kuin pahassa. Miten varaudun vanhuuteen? Riittääkö, että pidän yllä omaa toimijuuttani ja osallisuuttani, panostan omaan hyvinvointiini ja ihmissuhteisiini? Milloin annan periksi, mistä pidän kiinni? Miten kompensoin menetettyjä asioita ja etsin uusia kiinnostuksen kohteita? Löydänkö muutosten jälkeen uutta merkitystä elämälle ja uusia ihmissuhteita?
Monesti hyvinkin suunniteltu elämä voi yllättää ja pysäyttää meidät huomaamaan, ettei kaikkeen olekaan voinut varautua eikä kaikkeen voi itse vaikuttaa. Erilaiset elämäntilanteet, jopa toivotutkin elämänvaiheet, voivat vaikuttaa odottamattomalla tavalla ja kysyä runsaasti omia sekä läheisten voimavaroja. Aina omat voimavarat eivät riitä, tällöin tarvitaan ulkopuolista tukea. Onko verkostollani edellytyksiä antaa tukea erilaisissa elämän muutoksissa ja yllätyksissä? Miten ylipäätään itse suhtaudun avun pyytämiseen tai avun hakemiseen ammattilaisilta, jos sitä läheisteni verkostosta ei ole saatavissa. Yritänkö sinnitellä asian kanssa vai jäänkö odottelemaan, että asiat kääntyvät parempaan suuntaan, vai pyrinkö ehkä kieltämään ongelman ja löytämään unohdusta erilaisista riippuvuuksista.
Apua keskitetystä palveluohjauksesta
Yhä useampi suomalainen asuu yksin, omaiset voivat olla kaukanakin tai omiin arjen haasteisiin sitoutuneita, jolloin omaisten antama arkinen apu ei ole saatavilla. Myös omassa lähipiirissä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa siihen, että joudunkin itse iäkkäänä auttajaksi. Mistä saan silloin riittävästi tukea? Keskitetty palveluohjaus on monessa kunnassa kanava avun hakemiselle. Keskitettyä palveluohjausta nimitetään eri kunnissa eri nimin: esim. Helsingissä Seniori-info, Tampereella Kotitori, Oulussa palvelukeskus Aino-neuvonta jne.
Joskus iäkkään ihmisen voi olla vaikea tietää, onko apua saatavilla tai mistä sitä saa. Digiaikana tieto on siirtynyt verkkoon, joka on edelleen liian monelle iäkkäälle vieras kanava. Palvelujärjestelmä on usein kansalaisille melko hahmoton ja palveluun pääsyn kriteerit tiukat. Toisaalta myös vaikeat elämäntilanteet voivat lamaannuttaa tarmokkaammankin ihmisen. Uupumuksen tai palvelujen epäämisen vuoksi voivat arkiset asiat jäädä hoitamatta ja ongelmat kasaantuvat pikkuhiljaa ja huomaamatta. Tällöin on tärkeää, että joku kysyy, kuinka voit ja onko sinulla avun tarvetta. Joskus se voi olla naapuri, joka huomaa, ettei ikääntynyt ihminen enää kykene selviytymään arjesta. Tällöin tilanteesta on mahdollisuus tehdä huoli-ilmoitus kunnalle, jolloin kunnan työntekijöiden kuuluu tehdä tilanteesta palvelutarpeen arvio.
Älä jätä avun tarvitsijaa yksin
Surullisinta on, jos kukaan ei tunnista avuntarvetta tai puutu toisen ihmisen hätään vaan ihminen jää yksin vaikeuksiensa kanssa. Kun ihminen tällaisessa tilanteessa löydetään, voivat ongelmat olla liian hankalia ja tilanne monimutkainen, ettei enää yksittäinen auttajataho riitäkään, vaan tarvitaan monia ammattilaisia ja paljon palveluja. Tämä tarkoittaa myös suuria yhteiskunnallisia kustannuksia sekä henkilön omaa inhimillistä kärsimystä. Etsivässä vanhustyössä toimitaan ennaltaehkäisevästi ja ennakoiden, jotta tunnistetaan riskitekijät ja havaitaan orastava avuntarve, tuetaan ikääntyvää ihmistä auttamaan itseään.
Etsivässä vanhustyön lähtökohtana on asiakaslähtöisyys – työtä tehdään asiakkaan ehdoilla ja hänen luvallaan hänen elinympäristössään kannustaen ja vahvistaen hänen elämänhallinnan tunnettaan. Etsivää vanhustyötä tehdään järjestöjen ja seurakuntien toimesta. Myös kunnissa on kehitetty etsivän vanhustyön toimintatapoja. VALLI ry:n Etsivän vanhustyön verkostokeskus tukee etsivän vanhustyön tekijöitä kehittämään työmenetelmiä sekä vahvistamaan verkostoissa tehtävää yhteistyötä.
Välittämisen päivä tuo auttajat esiin
Etsivän vanhustyön verkostokeskus kannustaa jo kolmatta kertaa etsivän vanhustyön tekijöitä ja muitakin suomalaisia tulemaan mukaan Välittämisen päivän 27.11.2020 kampanjointiin. Haastamme kaikki huomaamaan elinpiirissään apua tarvitsevat iäkkäät ihmiset ja kehoitamme tekemään pieniä välittämisen tekoja. Lisäksi pyrimme välittämään kampanjan aikana tietoa huoli-ilmoituksen tekemisestä.
Tule mukaan, sillä nyt on välittämisen aika!