VALLIn Trainee-toiminnan ohjausryhmässä ja Uudenmaan TE-toimistossa monialaisten palveluiden johtavana asiantuntijana toiminut Annika Kähkönen pohtii työvoimahallinnon muutoksia läpi historian.
Uudenmaan TE-toimiston ohjausryhmäjäsenyys tarjoaa Trainee-toiminnalle asiantuntevan näkymän TE-24 uudistukseen.
VALLIn Vanhustyön Trainee-toiminta on onnekas, että sillä on ohjausryhmässään monipuolista osaamista ja jäseninä ihmisiä, jotka muun muassa tekevät työtä nuorten työllistymisen ja kouluttautumisen edistämiseksi. Tänä vuonna ohjausryhmässä on aloittanut uusia jäseniä.
Ensimmäinen heistä Annika Kähkönen avaa tässä blogissa seuraavaksi työvoimahallintoa ja sen uusimpia tuulia eli TE-24-uudistusta. Uudistus lähtökohtaisesti ei muuta asioita nuorten asiakkaiden näkökulmasta mutta toivottavasti johtaa entistä monipuolisempiin ja paremmin kohdennettuihin palveluihin tulevaisuudessa.
Valtion ja kuntien rooli työttömyyden ehkäisyssä on muutoksessa
1940-luvulla työvoimahallinto keskitettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, kun valtion rooli työttömyyden ehkäisyssä alkoi lisääntyä. Ennen sitä oli työttömyyden hoito keskittynyt kuntien vastuulle. Vuonna 1942 Suomi jaettiin työvoimapiireihin ja käytännön työttömyyden torjuntaa hoitivat työvoimalautakunnat. Sittemmin perustettiin 1970-luvulla valtiollinen Työnvälitystoimisto, nimi muuttui myöhemmin Työvoimatoimistoksi. 2000-luvulla tuli käyttöön nimi TE-toimistot ja nykyiset TE-toimistot perustetiin 2013. Jokaisen muutoksen yhteydessä toki uudistettiin nimen lisäksi palveluitakin.
Jälleen kerran, olemme historiallisen muutoksen kynnyksellä, kun TE-toimistot lakkautetaan ja uudet kunnista muodostuneet työllisyysalueet ottavat vastuulleen työllisyyden hoidon.
Suomessa on tällä hetkellä 15 TE-toimistoa joissa n. 80 palvelupistettä, henkilöstöä yhteensä n. 2400. Kaikki 15 TE-toimistoa lakkautetaan ja tilalle tulevat 45 työllisyysaluetta.
Kunnat ja kuntien muodostamat yhteistoiminta-alueet ilmoittivat työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuussa 2023, miten ne aikovat järjestää palvelut. Alueista kuudelle myönnettiin vuoden 2023 lopussa poikkeuslupa järjestää palvelut alle 20 000 henkilön työvoimapohjalla.
Tavoitteena nopeampi työllistyminen
Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja.
Näin ollen, TE-toimistojen henkilöstö siirtyy työllisyysalueiden palvelukseen 1.1.2025 alkaen, joissa työtä jatketaan uusissa organisaatioissa.
Työllisyysalueet ovat jo pitkään valmistautuneet muutokseen ja tällä hetkellä käynnissä on käytännön työ siitä, miten palvelut järjestetään ja kuinka uusi henkilöstö otetaan vastaan mahdollisimman sujuvasti niin, että laadukasta työtä voidaan jatkaa muutoksen jälkeen. Uudistus tuo mahdollisuuden arvioida, miten paikallisilla toimilla voitaisiin parantaa työllisyyttä alueilla ja saada työttömyys laskuun valtakunnallisesti.
Kaikesta huolimatta, TE-toimistoissa työ jatkuu vielä vuoden loppuun saakka, asiakkaille turvataan hyvä ja laadukas palvelu normaaliin tapaan.
Muutoksen tuulet kuuluvat elämään, joskus on sanottu; ”mikään ei ole pysyvää paitsi muutos”, tämä koskee kaikkea ja kaikkia. Tärkeintä on se, että ei menetä toivoa ja uskoa siihen, että yleensä ne tuovat paljon hyvää mukanaan, kunhan uskaltaa luottaa ja mennä eteenpäin.
Annika Kähkönen
TE-toimintaa edustaa syyskaudesta 2024 alkaen aluetyökykykoordinaattori Henna-Marita Salmensuo.