Oikeusministeriössä on parhaillaan valmistelussa vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustaminen Suomeen. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on ikäystävällisyyden edistäminen: vanhusasiavaltuutetun toimi edistäisi tätä tavoitetta. Suomessa on jo aiemmin perustettu useampia muita valtuutettuja seuraamaan eri ryhmien oikeuksia ja asemaa laajemmasta näkökulmasta; esimerkkeinä lapsiasiavaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu ja tasa-arvovaltuutettu.

Jo vuosia on keskusteltu vanhusasiavaltuutetun olemassaolon tarpeellisuudesta. Suomessa on useampia tahoja, jotka vaikuttavat ja toimivat vanhojen ihmisten oikeuksien, aseman ja elinolojen parantamiseksi – VALLI ry mukaan lukien. Meiltä Suomesta on kuitenkin puuttunut se keskeisin henkilö, riippumaton toimija, kiteyttämään keskeisimmät teemat ja toimimaan ikääntyneiden ihmisten puolestapuhujana. Yksi hyvä malli löytyy vuonna 2005 perustetusta lapsiasiavaltuutetun toimesta. Maria Kaisa Aula, Tuomas Kurttila ja nyt lapsiasiavaltuutettuna toimiva Elina Pekkarinen ovat kukin vuorollaan antaneet oman vahvan panoksensa ja osaamisensa suomalaisten lasten ja lapsiperheiden hyväksi.

Vanhusasiavaltuutetun työtehtävän tulee olla riittävän rajattu. Valtuutetun on keskityttävä oleelliseen ja hänen on osattava hyödyntää laajasti eri verkostoja niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Vanhusasiavaltuutetun tulee edistää vanhojen ihmisten asemaa, arvostamista ja asenneilmapiirin myönteistä kehittymistä.

Tärkeää on, että valtuutettu voi toimia riippumattomasti. Synergiaa kannattaa hakea myös jo olemassa olevilta valtuutetuilta. Kiinnostava ajatus on se, että kaikki vastaavat valtuutetut työskentelisivät samoissa toimitiloissa, hyödyntäen yhteisiä tukipalveluita. Tämän synergiahyödyn lisäksi voisi sisältöihinkin löytyä yhteisiä teemoja, ja jopa yhdessä tekemistä. Joka tapauksessa niukat resurssit kannattaa hyödyntää mahdollisimman hyvin palvelemaan asiasisältöä. Toinen mielenkiintoinen vaihtoehto olisi sijoittaa vanhusasiavaltuutetun toimisto Eduskunnan Ihmisoikeuskeskuksen yhteyteen. Paljon synergiahyötyä löytyisi myös sieltä suunnalta ja Ihmisoikeuskeskus on viime vuosina laajentanut toimintaansa myös vanhojen ihmisten oikeuksien edistämiseksi.  

Keskeistä valtuutetun työssä on yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi VALLIn paikallisella tasolla toimivien jäsenjärjestöjen työntekijät ja vapaaehtoiset kohtaavat joka päivä ison määrän vanhoja ihmisiä. Näistä sekä meidän vallilaisten ja jäsenjärjestöjemme toimijoiden kohtaamisista ja yhteistyöstä saadaan paljon arvokasta tietoa, jota voisimme myös osaltamme välittää vanhusasiavaltuutetulle hänen työnsä tueksi. Meidän kansalaisjärjestöjen tehtävänä on osaltamme tuoda vanhojen ihmisten ääni kuuluvammaksi ja vahvemmaksi.

Vanhusasiavaltuutetun tehtävässä onkin jo vaikeampaa koota valtakunnan tasolla yhteen tiivistä tietoa siitä, mitä suomalaisille vanhoille ihmisille kuuluu, miten he voivat? Kansalaisjärjestöjen lisäksi tietoa tarvitaan myös maakuntatasolta. Vanhusasiavaltuutetun apuna kokonaisnäkemyksen koostamisessa voisi olla tulevien sote-maakuntien laatimat omat katsaukset vanhojen ihmisten osalta. Rakennetaan yhdessä, aiemmat hyvät kokemukset ja kehittämistyö huomioiden, vahva myönteinen alku uuden vanhusasiavaltuutetun työlle. VALLI ry on mielellään mukana tässä yhteistyössä.

Virpi Dufva
toiminnanjohtaja
VALLI ry