iesitkö, minkä verran maailmassa on henkilöitä, jotka hyötyisivät apuvälineistä? Entä onko Suomi ainoa hankkeiden ja projektien luvattu maa? Jos kirja olisi meille uusi käyttöliittymä, millaisia haasteita meillä olisi? Oletko kuullut, että pian meillä ei ole kansallista toimintaa apuvälinealalla?
Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Euroopan alueen apuvälinealan organisaation (AAATE, www.aaate.net ) workshop teemalla ”Apuvälineet ja muu teknologia ikäihmisten kotona pärjäämisen tukena”, joka järjestettiin kesäkuun toisilla viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella”. Valli oli yhteistyökumppanina seminaarin järjestämisessä. Lähes 100 osallistujasta viidennes tuli eri puolilta Eurooppaa.
Heureka 1. Maailmassa on 2 miljardia henkilöä, joilla on apuvälineen tarve. Heillä kaikilla on jokin toimintarajoite, johon apuvälineestä olisi apua. Maailman terveysjärjestö WHO on nyt kiinnittänyt asiaan huomiota, ja tehnyt strategian (WHO Global Disability Action Plan 2014-2021) siitä, mitan aisaan tartutaan. Yhtenä työvälineenä on luotu 50 tärkeimmän apuvälineen lista. Kehittyvissä maissa, jossa apuvälineitä on kaikkein huonoimmin saatavilla, lista on otettu innostuneesti vastaan. Maat, joissa apuvälinepalvelut ovat vakiintuneet , on esitetty pelko, että lista johtaa välinekeskeisyyteen ja toimintakykynäkökulman unohtuu (ei se mitä en voi tehdä vaan se mitä voin ja mitä voisin tehdä).
Heureka 2. Pyörä keksitään yhä uudestaan! Pienessä Limburgin provinssissa Hollannissa löytyi taannoin yli 100 ikääntyneisiin liittyvää projektia, joista useimmat eivät tienneet toisistaan, ja joissa tehtiin samoja asioita. Limburgissa rakennettiin 40 organisaation yhteenliittymä, jossa projekteja toteutetaan yhdessä ikääntyneiden tarpeista lähtien. Tanskassa on keksitty termi ”projektitis” – se on sairaus, johon projekteihin mieltynyt ja jalkautumisen ja juurruttamisen unohtanut organisaatio on sairastunut.
Heureka 3. Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen ikäteknologiatoiminnan vetäjä havainnollisti, minkälainen haaste oli keskiajalla, kun siirryttiin pergamentista kirjamuotoiseen lukukokemukseen. Uusi käyttöliittymä lienee silloinkin herättänyt hämmennystä – mutta kärsivällisellä opastuksella käytön alkuun päästiin. Käy siis katsomassa lyhyt englanniksi tekstitetty sketsi tästä https://www.youtube.com/watch?v=pQHX-SjgQvQ . VTT tutkii Suomessa parhaillaan erilaisten hoivarobottien käyttöä todellisissa tilanteissa, ja on havainnut, että hyödyn ja innostuksen lisäksi meidän tulee muistaa robotiikan kolme eettistä kysymystä: Mitä tapahtuu ihmiskontakteille ja ikääntyneiden arvokkuudelle, Millaista, mitä on hoitajien työ tulevaisuudessa sekä Kuka vastaa, jos jotain menee pieleen.
Seminaarin kiinnostaviin esityksiin voi käydä tutustumassa www.thl.fi/aaate > program .
Heureka 4. WHO:n selvitykseen liittyen seminaarin asiantuntijoissa herätti hämmennystä, että samaan aikaan kun WHO (vihdoin) kiinnittää systemaattista huomiota apuvälineisiin, vaikuttaa siltä, että monessa Euroopan maassa kansallista osaamista apuvälinealalla ajetaan alas. Vasta viime viikolla saimme Suomessa kuulla järkyttävän uutisen, että THL lakkauttaa viimeisimmän YT -kierroksen yhteydessä koko apuvälinetoiminnan. Valli otti asiaan kantaa ja lähetimmekin Helsingin Sanomille alla olevan kirjoituksen.
”THL:n apuvälinetoiminta tärkeää myös ikäihmisille
Invalidiliiton Henrik Gustavsson kirjoitti (HS mielipide 7.6.2016) miten merkittävää THL:n apuvälinetoiminta on ollut vammaisten ihmisten tiedon saannissa sekä toimintakyvyn, itsenäisyyden ja osallisuuden edistämisessä.
Myös ikäihmiset ja heidän parissaan toimivat asiantuntijat ovat saaneet merkittävää hyötyä THL:n apuvälinetoiminnasta sekä sen hankkimasta arvokkaasta ja riippumattomasta tiedosta. Ikäihmiset tarvitsevat apuvälineitä usein joko fyysisten toimintarajoitteiden tai kognitiivisten toimintojen heikentymisen myötä.
STM:n Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihankkeessa kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia ja niitä kehitetään, jotta kotona asuminen on mahdollista. Tavoitteena on, että palveluissa huomioidaan entistä paremmin toimintakykyä ja tervettä ikääntymistä lisäävät palvelut sekä monialainen kuntoutus. Apuvälineillä on merkittävä rooli ikäihmisten kotona selviytymisen tukena, toimintakyvyn ylläpitämisessä ja kuntoutuksessa. Niiden saannin edellytys on riippumaton tieto ja kansallisesti toteutettu koordinaatio.
Vallin ja sen Ikäteknologiakeskuksen kokemusten mukaan ikäihmisillä ja heidän parissaan toimivilla ammattilaisilla ei ole tälläkään hetkellä riittävästi tietoa ikäihmisten kotona asumista tukevista apuvälineistä ja teknologisista ratkaisuista. THL:n apuvälineyksikön lakkauttaminen heikentää entistään tiedon saatavuutta ja eriarvoistaa ihmisiä niin luotettavan tiedon saamisen kuin apuvälineiden hankinnan suhteen. Valli ja sen Ikäteknologiakeskus yhtyy Invalidiliiton toiveeseen arvioida uudestaan apuvälineyksikön toiminnan lakkauttaminen. ”