Living Lab ja oppimisympäristö, mitä tämä kaikki on, mitä nämä sanat sisältävät? Mitä kaikkea näillä tarkoitetaan ja tavoitellaan? Meneillään olevassa Living Lab Pruntsi -hankkeessa (2022–2023) näille sanoille pyritään löytämään käytännönläheistä sisältöä ja tarkoitusta, erityisesti ikääntyneen väestön näkökulmasta ja kotona asumisen tueksi. Hanketta hallinnoi Lapin ammattikorkeakoulu ja hankkeeseen osallistuvat myös ammattiopisto Lappia sekä Kemin kaupunki.
Living Lab kehittämistoiminta on peräisin 1990-luvulta USA:sta, jossa kodin teknologiaa käyttävät asukkaat olivat kehittämisen keskiössä. Aitoa kotiympäristöä muistuttavassa asunnossa (Living) tutkittiin asumista, asukkaiden teknologian käyttöä ja niiden toimintaa (Lab). Euroopassa ja Suomessa Living Lab käsite on sitten laajentunut tarkoittamaan asumisen lisäksi lähes kaikkea käyttäjälähtöistä tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Living Lab Pruntsi -hankkeessa käyttäjälähtöisyys tarkoittaa palvelunkäyttäjien, kuten ikäihmisten ja sotealan työntekijöiden mukaan ottamista aktiivisiksi toimijoiksi tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä. Hankkeessa suunnitellaan toimintaympäristöä, joka voi olla kodinomaiseksi rakennettu tila. Tilassa kootaan yhteen ikääntyneiden ja eri toimijoiden kanssa yhteen ideat, edistetään uusien ideoiden syntymistä ja niiden kehittämistä käytäntöä hyödyttäviksi uusiksi toimintatavoiksi. Uusia toimintatapoja voidaan hyödyntää erilaisissa ympäristöissä muun muassa kodeissa, palvelutaloissa ja oppilaitoksissa.
Digitalisaatio, digipalvelut ja teknologia koskettavat meitä kaikkia. Teknologia ja digitalisaatio sisältävät tietoa, laitteita, sovelluksia ja tekniikoita, joita käytetään arjen apuna elämänlaatua parantamaan. Haasteeksi digipalveluiden ja teknologian kehittämisessä nousevat eri tasoiset valmiudet ja avuntarpeet. Kysyimme kemiläisiltä ikääntyviltä heidän kokemuksiaan teknologian käytöstä. Lähes puolet vastaajista arvioi teknologia käytön osaamisensa olevan keskinkertaista ja liki kolmasosa arvioi osaamisensa heikoksi. Lisäksi kyselyn mukaan ikääntyneet hyödynsivät teknologiaa päivittäisten asioiden hoitamisessa, kuten pankkipalveluiden ja lääkäriasioiden hoitamisessa. Tietoa varsinaisesta hyvinvointia ja toimintakykyä edistävästä ja tukevasta teknologiasta oli vähemmän ja tietoa kaivattiin lisää.
Jalkauduimme syksyn aikana myös eri puolille Kemiä esittelemään erilaisia hyvinvointiin liittyviä teknologioita sekä apuvälineitä. Kohtasimme ikääntyneitä, sotehenkilöstöä sekä opiskelijoita työpajoissa, seniorimessuilla sekä Kemin alueen eri sotealan yksiköissä. Keskusteluissa nousivat esille kiinnostus teknologiaa ja uusia apuvälineitä kohtaan. Teknologisiin laitteisiin suhtauduttiin pääsääntöisesti hieman varautuneesti, vaikkakin innostuneesti ja tietoa haluttiin sekä tarvittiin lisää. Valtaosa vastaajista olivat sitä mieltä, että he hyödyntäisivät teknologisia ratkaisuja enemmän, mikäli niihin saataisiin opastusta ja neuvontaa. Ikäihmiset toivoivat opastuksen olevan yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa.
Kemin kaupungin ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2022–2024 pohjautuu Kansalliseen ikäohjelmaan: ”Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi” sekä voimassa oleviin lakeihin ja suosituksiin. Hyvinvointisuunnitelmassa tuodaan esille, että digitalisoituminen kuuluu kaikille. Lisäksi digitaitojen parantamiseen tulisi antaa mahdollisuus, jotta kukaan ei jäisi digitalisaation hyötyjen ulkopuolelle. Digitalisaation myötä avautuu myös uudet mahdollisuudet kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, osallisuuteen, toimijuuteen sekä yhteisöllisyyden kokemuksiin.
Kirjoittajat ovat Living Lab Pruntsi -hankkeen asiantuntijoita
Katja Vahtola, Kemin kaupunki/ Lapin hyvinvointialue
Tanja Marjanen-Korkala ja Arja Meinilä, Lapin ammattikorkeakoulu
Päivi Jauhola ja Heikki Alatalo, Ammattiopisto Lappia