Asia: VN/12531/2021
Yleistä hallituksen esitysluonnoksesta
4. Vahvistaako esitys vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry toteaa, että lakiehdotus parantaa ikääntyneen vammaisen henkilön asemaa, mutta ikääntyneenä vammautuneen tilanne on edelleen monimutkaisempi tai huono.
Lakiehdotus rajaa tällä hetkellä pois ikääntyneenä vammautuneet. VALLI on huolissaan siitä, että ikääntyneenä vammautuneen yhdenvertaisuus ei toteudu, jos vammautuminen katsotaan johtuvan ikääntymisestä. Vaikka perusteluiden mukaan kyseessä ei olisi ikäraja, on vaarana, että ikääntymisrajauksen soveltaminen johtaa ikäsyrjintään. Olipa vammautumisen syy ja mekanismi mikä tahansa, ja tapahtuipa vammautuminen minkä ikäisenä tahansa, vammaisen henkilön palvelut pitää pystyä turvaamaan.
Itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi ikääntyneeltä on aidosti kysyttävä, mitä hän itse haluaa. Hoitohenkilöstön on osattava tukea toimijuutta edistävän työn näkökulmasta aidosti. Osallisuuden taso voi jopa romahtaa palvelusta toiseen siirryttäessä.
VALLI ry toteaa, että myös vammautuneen ikääntyneen ja mahdollisesti vanhustenhuollon asiakkaana olevan puolison tulee saada asua samassa asunnossa huolimatta maksajatahosta. Tilanne on nähtävä kokonaisuutena.
6. Parantaako esitys vammaisen henkilön mahdollisuuksia saada yksilöllisen tarpeensa mukaisia palveluita vamman tai sairauden laadusta riippumatta?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi
VALLI ry toteaa, että periaatteessa lakiehdotus parantaa yksilöllisen tarpeen mukaisten palveluiden saatavuutta, mutta VALLI ry pohtii, miten asia huomioidaan käytännön täytäntöönpanossa. Miten soveltamista ja palvelutarpeen arviointia valvontaan? Miten lain soveltaminen toteutuu henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaisesti silloin, kun henkilö on myös vanhuspalvelulain piirissä? VALLI ry:n mielestä henkilön yksilölliset tarpeet eivät välttämättä toteudu, jos häneen sovelletaan esimerkiksi lausuntoehdotuksessa esitettyä ikääntymisrajausta siten, että hän ei kuulu vammaispalvelulain piiriin, ja vanhuspalvelulain piirissä henkilön vammaisuudesta johtuviin tarpeisiinsa ei osata vastata.
Yksilöllisyys ja yksilöllinen tuki eivät toteudu vanhustenhuollossa samoin kuin vammaispalveluissa nuoremmilla asiakkailla. Kotihoidon palvelut ja muut palvelut eivät vastaa vammautuneen yksilöllisiä tarpeita.
Ikääntyneiden päivätoiminnan laatu ei toteudu siirryttäessä tehostettuun palveluasumiseen tai vanhuspalveluiden piiriin.
Palvelut
15. Onko henkilökohtaista apua koskevien pykälien (9-11 §) sisältö tarkoituksenmukainen?
Kyllä pääosin
Perustele tarvittaessa kantasi
Nykylaissa rajataan ulos henkilökohtaisen avun piiristä ne ikääntyneet henkilöt, jotka eivät itse osaa tai kykene ilmaisemaan omaa tahtoaan tai tarvettaan. Esimerkiksi jos henkilö on ollut koko elämänsä pyörätuolissa, hän on oikeutettu henkilökohtaiseen apuun, mutta jos hän saa myöhemmin muistisairauden, on päätös henkilökohtaisesta avusta alueittain hyvin vaihteleva. Ja esimerkkitapauksessa päätös on yleensä kielteinen, mikä on selvä heikennys henkilön oikeuksille, mahdollisuuksille ja yhdenvertaisuudelle.
24. Onko tarkoituksenmukaista, että työtoiminnasta ja työllistymistä tukevasta toiminnasta ei säädetä vammaispalveluissa, jos niistä säädetään sosiaalihuolto- tai muussa laissa?
Kyllä
Perustele tarvittaessa kantasi
VALLI ry toteaa, että koska tällä hetkellä lakiehdotus rajaa ikääntyneenä vammautuneen pois lain piiristä tai todennäköisesti huonontaa em. henkilön asemaa, on hyvä, ettei työtoimintaan ja työllistymistä tukevaan toimintaan oteta kantaa vammaispalvelulaissa. Jos työtoimintaan ja työllistymistä tukevaan toimintaan otettaisi kantaa vammaispalvelulaissa, se asettaisi ikääntyneenä vammautuneet, mutta työelämässä vielä toimivat henkilöt eriarvoiseen asemaan.
26. Mikä on näkemyksenne liikkumisen tuen määrää (23 §) ja laajuutta (24 §) koskevista säännöksistä?
VALLI ry:n mielestä säännös on osittain tulkinnanvarainen. Eri hyvinvointialueiden erilaiset tulkintatavat eriarvoistavat vammaisten henkilöiden oikeutta liikkumisen tuen määrään tai toteuttamistapaan liittyen.
VALLI ry toteaa, joka puolella Suomessa ikääntyneen pitää saada matkakuluja korvattua pidemmillä matkoilla edes joitakin kertoja vuodessa. Erityinen syy mainitaan, ja pitäisi selventää, mitä erityiset syyt ovat ja miten ne määritellään tasavertaisesti.
27. Onko taloudellista tukea koskeva pykälä (25 §) tarkoituksenmukainen?
–
Perustele tarvittaessa kantasi
VALLI ry näkee, että ikääntyneenä vammautuneen, mutta työelämässä vielä olevalla henkilöllä tulisi olla sama oikeus työllistymistä edistävän toimintaan, työtoimintaan ja opiskeluun liittyvään matkatukeen välttämättä tarvitsemansa määrän.
34. Muut vapaamuotoiset huomiot esityksestä.
Lakiehdotuksessa todetaan, että ikääntymisrajauksen arviointiin liittyy paljon epävarmuutta, mikä herättää VALLI ry:ssä huolta siitä, että ikääntymisrajausta ei käytetä henkilön edun mukaisesti, vaan päinvastoin.
Nykyinen työurien pidentyminen ja eläkeiässä työtä tekevien osuus kasvaa jatkuvasti. Yli 65-vuotiaana esimerkiksi osittain halvaantunut tai muulla tavalla vammautunut henkilö voi hyvinkin olla työelämässä huolimatta vammaisuudestaan. Kun tavoite-eläkeikä nousee koko ajan, miten nykyisessä lakiehdotuksessa huomioidaan työelämässä olevat, yli 65-vuotiaana vammautuneet henkilöt?
Vammaispalvelulaki ja vanhuspalvelulaki eivät voi olla toisiaan poissulkevia niiden henkilöiden kohdalla, joihin voidaan soveltaa molempia. Niiden tulisi tukea toisiaan. Mikäli vammaisuuden perusteella missä tahansa iässä on tarve palveluihin, apuvälineisiin ja kuntoutukseen, palveluihin, pitäisi noudattaa sen lainsäädännön sisältöä, joka asiakkaan näkökulmasta turvaa asiakkaan oikeuksia ja hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Soveltaminen ei saisi koskaan huonontaa henkilön oikeuksia ja mahdollisuuksia saada yhdenvertaisia palveluita.
Määrärahasidonnaisuutta pitäisi kaikin puolin pyrkiä vähentämään, sillä se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen. Lakiesitys osittain parantaa tilannetta.
VALLI ry toteaa, että oikeus saada tukea toimintaan, osallistumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on toteuduttava myös ikääntyneenä eli kun vammautunut henkilö menee palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen piiriin. Henkilökohtaista apua ja tukihenkilöitä on oltava sen jälkeenkin saatavilla, koska vanhustenhuollossa sellaista ei ole nykyään saatavilla riittävästi. Kun ikääntynyt vammautunut muuttaa pois kotoaan elämänpiiri kapeutuu valtavasti, kun henkilö jää vanhustenhuollon palveluiden piiriin. Osallistumisen taso romahtaa tässä vaiheessa.
VALLI ry on sitä mieltä, että vaikka vammautunut on itse työnantaja, kuntien pitää olla tukena siinä, millaisia avustajia ja tukihenkilöitä on tarjolla. Henkilökohtaisten avustajien osaamisessa on haasteita, tarpeet ja avustajan osaaminen eivät aina vastaa toisiaan. Taustalla asiaan vaikuttaa myös henkilöstöpula.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry (VALLI ry) kiittää lähettämästänne lausuntopyynnöstä. VALLI ry on vuonna 1953 perustettu valtakunnallinen vanhustyön kehittäjä ja edunvalvoja, jolla on tänä päivänä vajaa 70 jäsenyhteisöä ympäri Suomea. VALLI ry työskentelee aktiivisesti yhdessä jäsenyhteisöjensä ja asiantuntijoidensa kanssa paremman vanhuuden puolesta. VALLI ry:n hankkeiden avulla tuetaan ikäihmisten osallisuutta, kehitetään iäkkäiden teknologiavalmiuksia, kannustetaan sukupolvien välistä yhteistyötä ja nuorten hakeutumista alalle. Vaikuttamistoiminnan ja kehittämistoiminnan lisäksi VALLIssa on toimintoina Ikäteknologiakeskus, Etsivän vanhustyön verkostokeskus sekä Vanhustyön Trainee-ohjelma nuorille.