Asia: Lausuntopyyntö SMDno-2019-1708 sisäisen turvallisuuden selonteko; kehittämislinjaukset
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry (VALLI ry) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto. VALLI ry toteaa, että kaikkien kansalaisten tulee voida luottaa siihen, että heidän oikeutensa toteutuvat yhdenvertaisesti, ja että he voivat olla mukana päättämässä yhteisistä asioista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin.
Osallistumiselle pitää luoda yhdessä sellaiset tavat ja foorumit, että jokainen löytää itselleen sopivan toimintamuodon myös digitaidoista ja -kyvykkyyksistä riippumatta. Digitalisaatio ja teknologia luovat osallisuutta, mutta ne voivat myös syrjäyttää. Haasteelliset ja monimutkaiset asiat, jo teknisestä kielestä lähtien luovat ulkopuolisuuden ja osaamattomuuden kokemusta. Haasteet tietoliikenneyhteyksissä, muuttuvissa teknisissä ratkaisuissa haastavat erityisesti ikäihmisiä. Myös turvallisuus on keskeinen huolen aihe. Samaan aikaan on niin, että senioreiden digiloikka on ollut melkoinen, ja osa on pystynyt ottamaan haltuun digitaalisuuden, osa ikäihmisistä on jäänyt ulkopuolelle. Digisyrjäytyminen on vieläkin suurempaa osalla senioreita. Heidän mahdollisuutensa tasa-arvoiseen hyvinvointiin eivät toteudu. Teknologian hyödyntäminen, turvallisuuden vahvistaminen, ei ole mahdollista esimerkiksi vähävaraisilla. Miten yhteiskunnassamme voidaan taata riittävät teknologiset ratkaisut kaikille. Tärkeää on ratkaista myös se, miten niitä ylläpidetään, kenen vastuulla se on.
On tärkeää huolehtia siitä, että esimerkiksi sisäiseen turvallisuuteen liittyvät viestit ja palveluratkaisut saavuttavat digisyrjäytyneet ja katvealueilla asuvat ikäihmiset. Tämän haasteen ratkaisemiksi tarvitsemme moniammatillisia yhteistyöryhmiä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. VALLI ry on mielellään mukana rakentamassa moniammatillista yhteistyötä.
VALLI ry toteaa, että viestinnän merkitys on todella suuri. Selkeä kieli ja selkokieli ovat keskeinen osa saavutettavuutta. Suomessa asuu useiden eri kieliryhmien edustajia, ja kaikilla ei ole riittävää suomen kielen taitoa. Usein selkeät kuvasymbolitkin saattavat edistää viestien ymmärrystä. Erityisesti viranomaisviestinnässä pitäisi kiinnittää huomiota asiaan. Viestintään liittyy keskeisesti myös asenteisiin vaikuttaminen, on tärkeää edistää ymmärrystä ikäihmisten moninaisuudesta, erilaisista tarpeista ja motivaation lähteistä.
Nostamme esiin myös kysymyksen siitä, miten vanhat ihmiset huomioidaan kriisi- ja katastrofitilanteissa. Miten esimerkiksi järjestöt (paikallisjärjestöt) voivat tukea vanhoja ihmisiä näissä tilanteissa. On tärkeää tunnistaa kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön edellytykset ja lisäarvo. Vanhat ihmiset eivät aina kykene lähtemään kotoaan tai ilmoittamaan avuntarpeestaan kriisin tai onnettomuuden sattuessa. Koronapandemian myöstä on noussut esille puhelimella tehtyjen yhteydenottojen merkitys etsivässä vanhustyössä. Tätä käytäntöä tulisi laajentaa. Myös robottipuhelujen mahdollisuutta tutkia, miten niitä tulisi kehittää, jotta piilossa oleva avun tarve löydettäisiin. Puhelinsoitoilla etsivää vanhustyötä -selvityksessä ilmeni (VALLI ry), että suurin osa ikääntyneistä ihmisistä, joille soitettiin, koki soittamisen lisänneen turvallisuuden tunnetta ja kokemusta välittämisestä.
Monilla alueilla yhteiskunnan eri palvelut siirtyvät yhä kauemmaksi, ja se vaarantaa ikäihmisten itsenäistä selviytymistä. Iäkkäällä jo arkinen liikkuminen lähipalveluihin voi olla haastavaa, ja haasteellisuutta lisää sopivien liikenneyhteyksien puuttuminen. Ikäihmisillä ei ole välttämättä ole käytössään omaa autoa, ja taksilla matkustaminen ei ole mahdollinen vaihtoehto. Ikäihmiset kokevat usein liikkumiseen yhteydessä liikenteen, sen kasvuvauhdin ja syklin turvattomuutta luovaksi asiaksi. Liikenteen eri toimintojen automatisoituessa kaikki ikääntyneet, erityisesti muistisairaat eivät pärjää mukana. Samaan aikaan yleinen asenneilmasto luo kuvaa nopeuden merkityksestä, se luo lisää paineita. Kehittämistyön ja ratkaisujen lisäksi tähän pitäisi voida vaikuttaa myös viestinnän avulla. Tarvitaan liikkuvia monitoimijaisesti järjestettyjä palveluita ja varhaista tukea, ikääntyvien kuntoutusta sekä etsivää vanhustyötä. Ihmisten ohjaamisessa on huomioitava fyysisten rajoitteiden lisäksi myös kognitiiviset ja mielenterveydelliset haasteet.
VALLI ry toteaa myös, että kasvukeskusten ulkopuolella asuvat, erityisesti yksin maaseudulla asuvat vanhukset saattavat tuntea olonsa todella turvattomaksi. Avun saaminen ja esimerkiksi poliisin tulo saattaa kestää kauan. Yhteiskunnassamme tarvitaan yhteisöllisiä turvaverkkoja, varhaista sosiaalisen tukea ja monikanavaista neuvontaa. Ikäihmiset eivät välttämättä tunne riittävästi palveluita, tai he eivät tiedä oikeuksiaan. Turvattomien ja yksinäisten ikääntyvien ihmisten yhteydenotot ensihoitoon ovat kasvaneet, ja leipäjonoissa ikääntyvien ihmisten määrä on lisääntynyt. Kansalaiset tarvitsevat vastauksen, ratkaisun siihen, miten teknologia ja digitalisaatio sekä jalkautuvat palvelut voivat lisätä saatavuutta, saavutettavuutta sekä turvallisuutta, esimerkiksi linkittymällä viranomaispalveluihin.
Nostamme esille ikääntyneiden turvattomuutta lisäävinä asioina myös perheväkivallan ja taloudellisen hyväksikäytön. Viestinnän avulla sekä järjestöjen kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan edesauttaa väärinkäytösten ja kaltoinkohtelun tunnistamista sekä madaltaa yhteydenottokynnystä. Kun kotona asuu entistä suurempi osa ikääntyneistä ja osa heistä entistä huonokuntoisempina, tarvitaan kansalaisten väittämistä. Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta ns. huoli-ilmoitus tulisi valtakunnallisesti yhtenäistää. Ja siitä pitää kansalaisille tiedottaa, jotta avun tarpeessa olevat iäkkäät saadaan avun piiriin. Tälle pitää luoda selkeä rakenne ja viestintä. Tällä hetkellä huoli-ilmoituskäytäntö on vielä melko tuntematon kansalaisille. VALLI ry on omassa toiminnassaan nostanut huoli-ilmoitusta yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja on mielellään jatkossakin mukana viestinnässä. Koti, asunto, kotona asuminen ovat merkittävässä roolissa ikääntyneen arjessa, ja kotona halutaan asua mahdollisimman pitkään. On tärkeää varmistaa asuntojen turvallisuus ja esteettömyys kaikille. Ikääntyneiden ja kotien turvallisuutta ja pidempää kotona asumista voidaan tukea teknologisilla ratkaisuilla, kuten älykkäillä palovaroittimilla, palo- ja liesivahdeilla, turvapuhelimilla ja henkilö-paikantimilla. Myös sensoriteknologiaa ja erilaisia kotiin asennettavia huomaamattomampia järjestelmiä voidaan käyttää. Kotona asuminen ei kuitenkaan saa olla kiinni teknologiasta. Esimerkiksi monia lääkkeitä joudutaan säilyttämään kylmässä, miten säilytys ratkaistaan erilaisissa häiriötilanteissa, sähkökatkosten aikana ja perusarjessa?
VALLI ry ja sen monipuolinen asiantuntijuus ovat käytettävissä sisäiseen turvallisuuteen liittyen haasteiden ratkaisemisessa. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry (VALLI ry) on vuonna 1953 perustettu valtakunnallinen vanhustyön kehittäjä ja edunvalvoja, jolla on tänä päivänä 71 jäsenyhteisöä ympäri Suomea. VALLI ry työskentelee aktiivisesti yhdessä jäsenyhteisöjensä ja asiantuntijoidensa kanssa paremman vanhuuden puolesta. VALLI ry:n hankkeiden avulla tuetaan ikäihmisten osallisuutta, kehitetään iäkkäiden teknologiavalmiuksia, kannustetaan sukupolvien välistä yhteistyötä ja nuorten hakeutumista alalle.
Helsingissä 15.10.2020
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry
Hanna-Leena Ojalainen
puheenjohtaja
Virpi Dufva
toiminnanjohtaja