/ Published in Edunvalvonta 2025, Valli

Lausunto selvityksestä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista 

Asia: VN/1463/2025

1 Raportissa ehdotetaan avustustoiminnan uudistamista kahdella vaihtoehtoisella mallilla. 

    •  A – Tasapainoista tulevaisuutta rakentamassa (raportin kappale 4.1.) 
    • B – Muutokseen sopeuttaminen (raportin kappale 4.2) 

    Kumpi malleista soveltuu mielestänne paremmin uudistuksen lähtökohdaksi? 
    Valinta: 

    Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry (jatkossa VALLI ry) ei kannata suoraan kumpaakaan vaihtoehtoa. Ne eivät ole vertailtavissa keskenään. VALLI ry kannattaa uutta, vaihtoehto c:tä, jota yhteistyössä järjestöjen edustajien kanssa kehitetään. VALLI ry olisi valmis mukaan tällaiseen kehittämistyöhön.  

    Molemmissa selvityshenkilön ehdottamissa vaihtoehdoissa on hyviä elementtejä, joita kannattaa jatkotyöstää. Esimerkiksi vaihtoehto a:ssa korostetaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, joka voi johtaa parempiin tuloksiin ja innovaatioihin. Vaihtoehdossa b korostetaan järjestöjen autonomian säilyttämistä, ja se antaa järjestöille enemmän vapautta päättää resurssien suuntaamisesta.  

    Nykyisin järjestöjen kehittämistoiminnan sisällöt innovoidaan pääosin arjen järjestötyössä, niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Tämä on mahdollistanut järjestöjen ketteryyden toimia myös akuutisti. Tästä on hyvä esimerkki Covid-pandemian aika, jolloin järjestöt ja koko kansalaisyhteiskunta osoittivat innovointikykynsä ja toimivat kanssaihmisiä auttaen, myös innovoiden uusia toimintatapoja.  

    Nykyinen malli on ollut toimiva ja järjestöjen autonomiaa kunnioittava. Eri kokoisille toimijoille ja monipuoliselle toiminnalle on ollut tarvetta, ja alueiden erilaisuus ja yhdenvertaisuus on otettu huomioon mahdollisimman hyvin. VALLI ry kannattaa eri sosiaali- ja terveysjärjestöjen välisen yhteistyön kehittämistä niin tukipalvelujen, järjestötoiminnan, vapaaehtoistoiminnan kuin innovoinninkin osalta. Näin saadaan yhdessä enemmän aikaan. Niin ikään myös eri sektoreilla toimivien kansalaisjärjestöjen yhteistyö toivottavasti lisääntyy tulevaisuudessa. 

    Mikäli kuitenkin päädyttäisiin avustusmalliin, jossa kohdennetaan avustukset teema-alueittain, olisi kansalaisjärjestöjen autonomian kannalta tärkeää, että järjestötoimijat olisivat itse suoraan valitsemassa teemoja, joilla järjestöjen työtä ohjattaisiin. Järjestöjen kyky havaita hiljaisia signaaleja ja järjestötoimijoiden kontaktit kaikkein haavoittuvimpiin ihmisiin ja ryhmiin antaa merkittävää lisäarvoa sille, että yhteiskunnan panostukset ohjataan suurimman hyödyn kohteisiin.

    2 Selvityshenkilön raportissa esitetyssä Tasapainoinen tulevaisuus- avustusmallissa avustuksia kohdennettaisiin viidelle teema-alueelle, jotka liittyvät yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin, joihin liittyvään toimintaan tulisi jatkossa kohdentaa STEA-avustuksia. Teemat liittyvät suomalaisen yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin, kuten ikärakenteen muutokseen ja kansansairauksiin. Kappaleessa 4.1 esitetyt teemat ovat:

    • lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen 
    • ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen 
    • mielenterveyden edistäminen 
    • yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen 
    • väestöterveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy) 

    Ovatko esitetyt teemat edustamasi organisaation näkökulmasta perusteltuja?

    Teemat sisältävät VALLI ry:n mukaan tässä ajassa keskeisimpiä haasteita. Kaikki ovat nämä relevantteja VALLI ry:n edustamien ikääntyvien ja vanhojen ihmisten ja VALLI ry:n vision näkökulmasta. VALLI ry:n vision mukaisesti Kansainvälistyvä Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikkien on hyvä kasvaa ja vanheta. 

    Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä); Käytä kutakin vaihtoehtoa vain kerran seuraavissa kysymyksissä. A) Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen

    –

    Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä) B) ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen 

    1

    Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä) C) mielenterveyden edistäminen 

    –

    Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä) D) yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen 

    2

    Arvionne teema-alueiden tärkeydestä asteikolla 1-5 (1= tärkein, 5 = vähiten tärkeä) E) Väestöterveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy 

    –

    3 Selvityshenkilön raportissa on esitetty kappaleessa 4.1.3., että järjestöjen toiminnan alueellisia hyödyntämismahdollisuuksia voitaisiin lisätä ja hallinnollista taakkaa keventää siirtämällä hyvinvointialueiden järjestöavustukset STEAn hallinnoitavaksi? Kannatatteko ehdotusta järjestöavustusten siirtämisestä hyvinvointialueilta STEA-avustuksiksi? Valinta:

    Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry ei kannata tätä ehdotusta tässä vaiheessa, koska asian kokonaistarkasteluun liittyy myös oikeusministeriön tilaama selvitys (27.1.2025), jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä kuntien ja hyvinvointialueiden yhdistyksille ja säätiöille myöntämästä suorasta rahoituksesta ja muusta tuesta. 

    Selvityksessä tarkastellaan tuen kohdentumista ja ehdotetaan, miten tuen käytänteitä voitaisiin kehittää. Selvitys julkaistaan vuoden 2025 lopussa osana hallitusohjelmaan sisältyvän kansalaisjärjestöstrategian toimeenpanoa. 

    Lisäksi VALLI ry toteaa, että osassa hyvinvointialueita järjestöavustusten hallinnointi sujuu hyvin, myös järjestötoimijoiden näkökulmasta.

    4 Kappaleessa 4.1.1.6 selvityshenkilö on esittänyt tapoja, joilla teemoja olisi mahdollista työstää edelleen siten, että STEAlla on alkuvaiheessa merkittävä rooli. Miten mielestänne mahdolliset muut teemat tulisi määritellä?

    –

    5 Muita huomioitanne raportista

    Raportti sisältää hyviä kehittämiskohteita, joita VALLI ry kannattaa, mm. järjestöjen hallinnollisen taakan keventämiseksi on ehdotettu yleis- ja kohdennetun yleisavustuksen sekä hankeavustuksien myöntäminen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lisäksi tuloksellisuus – ja vuosiselvityksien yhdistäminen, ja haluttujen tietojen pyytäminen avustuksen saajilta kahden vuoden välein. Myös EU-rahoitusteemat ovat raportissa pääosin kannatettavia. Järjestöt tarvitsevat myös lisää tukea ja ohjausta EU-rahoitusten hakukäytännöissä. Järjestöjen EU-rahoitusteema on kirjattuna myös kansalaisjärjestöstrategiaan. 

    Avustusmuodoista on yleisavustus sitä saaville järjestölle äärimmäisen tärkeä, jotta järjestöillä on valmiuksia kehittää toimintaansa ajan vaateita vastaavaksi. VALLI ry:n mukaan yleisavustuksista ei saa enää leikata, päinvastoin voitaisiin harkita ainakin osan kohdennettujen avustuksien siirtoa osaksi yleisavustusta. Tämä voisi tuoda järjestöille kaivattua pientä joustoa kohdentaa resursseja myös yllätyksellisiin, akuutteihin tarpeisiin. 

    Raportissa on hyvin todettu, että ”ikääntyneiden toimintakyvystä huolehtiminen ja arvokkaan ikääntymisen mahdollistaminen on monella tapaa äärimmäisen tärkeää”. Samoin raportti sisältää keskeisimmät näkökulmat, joihin voidaan myös järjestöjen toiminnalla ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa vaikuttaa. VALLI ry katsoo, että ikääntyvä yhteiskunta ja siihen liittyvien tarpeiden kasvun myötä tarvitaan myös vahvaa järjestöjen toimintapanosta, jotta ketään ei jätetä yksin. Yksityiskohtana toteamme, että esitetystä mittaristosta (PYLL-indeksi) mm. Menetetyt elinvuodet mittari ei ole käsittääksemme ikääntyneiden tarpeiden kannalta toimiva eikä huomioi ikääntyneiden inhimillisiä tarpeita. 

    VALLI ry katsoo, että nyt annettu lausuntoaika oli lyhyt, eikä se mahdollistanut laajaa keskustelua oman jäsenistön kesken raportin ehdotuksista. Mikäli raportin esityksiä päätetään lähteä toteuttamaan, tulisi ennen päätöstä saada enemmän tietoa ja selvennystä ehdotusten kansalaisyhteiskuntavaikutuksista. Tässä historiallisestikin isossa sosiaali- ja terveysjärjestöjä koskevassa asiassa Suomella ei ole varaa epäonnistuneeseen kokeiluun.