Tiedättekö mitä merkitsee lyhenne EYD2015? Se on lyhenne sanoista European Year for Development. Se tarkoittaa, että vuosi 2015 on Euroopan unionin kehitysyhteistyön vuosi.

Euroopan unioni ja me, sen jäsenmaat, olemme merkittäviä kehitysyhteistyön rahoittajia, niin yhdessä kuin erikseen. Ei siis ihme, että asiaan halutaan kiinnittää huomiota, etenkin kun viimeaikaiset kannanotot ovat olleet kriittisiä ja ehkä jopa pessimistisiä.

Mikä sitten on Vallin suhde kehitysyhteistyöhön? Onhan meillä ja jäsenjärjestöillämme ollut projekteja lähialueyhteistyössä, Sortavalassa ja Pietarin liepeillä. Näiden vaikuttavuudesta olemme toki vakuuttuneita. Onhan itse nähty, mitä on saatu aikaan. Mutta kauempana emme itse ole järjestönä liehuneet.

Maaliskuun EYD2015 -teemana ovat naiset ja tytöt. No niin, mehän kuulumme molempiin ryhmiin! Olemme naisia, mutta tytöttelykin sujuu iloisesti. Kuusivuotias pojanpoikani nimitti 90-vuotiaita isotätejään ”aikuistytöiksi” ja todella osui oikeaan. 

Mutta leikki sikseen! Ehkä meidän on muistutettava taas tässä vanhojen naisten (ja miestenkin) olemassaolosta. Yleisvaikutelma nimittäin on, että kovin harvat kehitysyhteistyöprojektit koskettavat vanhojen ihmisten tarpeita.

Valli on nykyään kansainvälisen HelpAge International- järjestön jäsen. Sen myötä meillä on syytä kurkistella kehitysyhteistyön sarkaa. 

Kävin itse muutama vuosi sitten Mosambikissa tutustumassa HelpAgen projekteihin. Mielenkiintoista ja kekseliästä! 

Isovanhemmat joutuvat usein Afrikan maissa hoitamaan lapsenlapsiaan, kun HIV/AIDS niittää keski-ikäisten sukupolvea. Niinpä tässä Mosambik-projektissa jaetaan siemeniä isovanhemmille, jotta he voivat omilla palstoillaan ja pihoillaan kasvattaa ruokaa. Maaperä on erityisen hedelmällistä ja aurinkoa riittää. Eikö tässä juuri toteuteta sitä parasta oppia? Ei anneta kaloja vaan opetetaan kalastamaan.

Toinen huomio on karumpi. Tutustuin vuosi sitten Libanonissa YK:n sosiaalialan järjestön ESCWA:n työhön. Maahan tulvii syyrialaisia pakolaisia, kahden miljoonan raja lienee jo ylitetty. Vanhat jäävät jalkoihin näissä rajuissa liikkeissä. Jotkut eivät jaksa lähteä pakoon, toisilta unohdetaan lääkkeet tai kepit. Tavallaan näin luodaan vammaisuutta ja avuttomuutta. Vanhojen kulttuurisia ja sosiaalisia voimavaroja ei osata ottaa käyttöön.

Olkoon meidän viestimme maaliskuussa: vanhat naiset ovat arvokkaita sekä kehitysyhteistyön toimijoina että avun vastaanottajina.