Valli ja Ikäteknologiakeskus osallistuivat Kuluttajaparlamentin tekemään kannanottoon, jolla halutaan kiinnittää lainsäätäjän huomio erityisryhmien tarpeisiin, kun luottolaitostoimintaa koskevaa lainsäädäntöä muutetaan. Hyvät ja helppokäyttöiset digitaaliset palvelut, riittävä henkilökohtainen asiakaspalvelu ja mahdollisuus käteisen rahan nostamiseen ovat esimerkkejä asioista, joita vanhat ihmiset pankkipalveluiltaan tarvitsevat.
Ikäihmisillä puute verkkopankkitunnuksista
Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa on n. 300 000 ihmistä ilman verkkopankkitunnuksia. Luku on todennäköisesti suurempi, arviolta jopa 500 000. Näistä iso osa on ikääntyneitä ihmisiä. Lisäksi huomioitavaa on, että yli 75-vuotiaista vain joka kolmas asuu taloudessa, jossa on tietokone tai internet-yhteys.
Verkkopankkitunnusten puuttuminen vaikeuttaa sähköisen tunnistautumisen mahdollisuuksia, omien asioiden hoitoa ja mm. terveyspalveluiden käyttöä. Lisäksi verkkokauppa-asioinnin yleistyminen voi jättää ikäihmiset digitalisaatiokehityksen ulkopuolelle maksukortin tai verkkopankkitunnusten puutteen vuoksi.
Peruspankkipalveluiden saatavuus on turvattava iästä ja toimintakyvystä riippumatta
Verkkoasiointiin tottumattomalle ikäihmiselle tai ihmiselle, jonka kognitiivinen toimintakyky on lievästi alentunut, sähköinen asiointi pankkiasioissa voi huolestuttaa niin ikäihmistä itseään kuin hänen omaisiaan. Verkkopankkisovellusten monimutkaisuuden, käytettävyyteen liittyvien päivitysten ja muutosten sekä käyttöohjeiden puutteiden vuoksi omaiset on usein pakotettu käyttämään oikeustoimikelpoisen ikäihmisen verkkopankkitunnuksia asioidessaan omaisensa puolesta.
Talletuspankkien ja luottolaitosten tarjoamat peruspankkipalvelut, ml. verkkopankkitunnusten hankkiminen ja käytön kustannukset sekä maksukortit tulee olla keskenään vertailukelpoisia ja selkeästi esitetty. Pankkien tulee sisällyttää peruspankkipalveluihin luotettavaa ja riittävää ohjausta sekä neuvontaa palvelun käytön aloittamisessa sekä käytön jatkuessa.
Merkittävää on, että palveluiden käyttäjät voisivat etukäteen tutustua verkkopankkisovellukseen mm. demoympäristössä ilman huolta rahaliikenteestä. Peruspankkipalveluista aiheutuvat kustannukset tulee olla kohtuullisia huomioiden käyttäjien maksukyky. Pankkien tulisi lisäksi entistä enemmän kiinnittää huomiota verkkopankkisovellusten väärinkäytösten minimoimiseen. Julkisuudessa esiin nousseet tapaukset vaikuttavat entisestään ikäihmisten haluun käyttää sähköisiä verkkopalveluita.
Käteisnosto- ja maksuautomaattien puute vaikeuttaa ikäihmisten arkea
Pankkien tulisi varmistaa käteisen helppo saanti kohtuullisen matkan päässä ikäihmisen kotoa. Käteisnosto- ja maksuautomaattien väheneminen niin suurilla kuin pienilläkin paikkakunnilla tai niiden sijoittuminen isojen kauppakeskusten yhteyteen ei palvele ikäihmisiä.
Monilla ikäihmisillä ei ole pankki- eikä luottokortteja, mikä vaikeuttaa päivittäistavarakaupoissa asiointia, erityisesti tilanteissa joissa käteisnostoautomaatit sijaitsevat monen kymmenen kilometrin päässä. Myös maksumahdollisuuden poistuminen useimmilta käteisautomaateilta vaikeuttaa sellaisten ikäihmisten arkea, joilla ei ole verkkopankkitunnuksia tai maksukortteja.
Valli ja Ikäteknologiakeskus osallistuivat aihetta käsittelevään järjestöjen yhteiseen Kuluttajaparlamentin koordinoimaan kannanottoon, joka toimitettiin Valtiovarainministeriöön 19.4.2016. Lue koko kannanotto täältä.
Sanna Kaijanen
Kehittämispäällikkö
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Ikäteknologiakeskus
sanna.kaijanen@valli.fi