Ikääntyvä mieli -verkoston kannanotto
Ikääntyvä mieli -verkosto on vuonna 2023 käynnistynyt avoin foorumi ikääntyneiden mielenterveydestä
ja mielen hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille tahoille yhteiseen keskusteluun,
vertaisoppimiseen ja vaikuttamiseen. Ikäinstituutti ja Mieli ry toimivat verkoston kokoonkutsujina ja
koordinoijina. Oheinen kannanotto on koottu verkoston työpajoissa käydyn keskustelun pohjalta.
Mielen hyvinvointi on omakohtainen kokemus elämän mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä. Se
näkyy tyytyväisyytenä elämään. Mielen hyvinvointi tarkoittaa myös kokemusta mielen
tasapainosta. Muutoksissa ja hankalalta tuntuvissa elämäntilanteissa tarvitaan mielen taitoja.
Tärkeää on esimerkiksi se, miten tunnistaa ja säätelee omia tunteitaan, kuinka toimii
vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja millä keinoin käsittelee ja hallitsee stressiä ja kuormitusta.
Hyvä arki ja elämänkokemus vahvistavat mielen hyvinvointia
Mielen hyvinvointi on voimavara, jota voidaan vahvistaa. Sekä iäkkäät että heidän parissaan
työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat tietoa mielen hyvinvoinnista ja konkreettisia keinoja sen
vahvistamiseksi. Elämänkokemuksen kerryttämä tieto ja taito jäävät usein huomaamatta.
Yksilön tasolla mielen hyvinvointia edistetään kunkin ihmisen arjen puitteissa. Omannäköinen arki
ja arjen pienet ja suuret valinnat muodostavat kokemuksen mielen hyvinvoinnista. Käytännön
tasolla arkeen voi tuoda mielekkyyttä hyvin monen tyyppinen aktiviteetti. Olennaista on niiden
mahdollistama kokemus autonomiasta, pystyvyydestä ja yhteydestä ihmisiin ja muihin elollisiin
olentoihin. Vuosien varrella karttunut elämänkokemus ja itsetuntemus auttavat omannäköisen ja –
rytmisen arjen luomisessa.
Elämänkokemus ja itsetuntemus ovat myös ikääntyneen mielen taitojen pohja. Ne lisäävät tietoa ja
ymmärrystä ihmiselämään kuuluvista iloista ja hankaluuksista. Eletyt ja yli päästyt vaikeat
elämänjaksot voivat kasvattaa ihmisen kykyä palautua tulevista vastoinkäymistä. Vähintäänkin ne
lisäävät suhteellisuuden tajua ja epämukavuuden sietokykyä: monenlaisia elämänvaiheita on jo
eletty ja niistä eteenpäin menty.
Mielen hyvinvointi rakentuu yhteydessä toisiin
Vaikka mielen hyvinvointi on yksilöllinen kokemus, se rakentuu vuorovaikutuksessa toisten
ihmisten ja ympäristön kanssa. Hyvässä yhteisössä iäkäs voi kokea, että hän tulee kuulluksi,
nähdyksi ja arvostetuksi sellaisena kuin on. Ympärillä oleva vuorovaikutus on kannustavaa ja
rohkaisevaa ja kohtaamisissa iäkkään voimavarat, vahvuudet ja mahdollisuudet tunnistetaan.
Iäkkäillä tulee olla mahdollisuuksia olla osa yhteisöä, tuntea yhteenkuuluvuutta sekä antaa oman
panoksensa yhteisön toimintaan.
Ikääntyneet yhteiskunnan voimavarana
Julkisessa keskustelussa ikääntymistä tarkastellaan palveluiden tarpeen lisääntymisenä tai
toimintakyvyn haasteiden kysymyksenä. Tämä värittää kuvaa ikääntymisestä varsin negatiiviseksi.
Ikääntymistä tulee tarkastella myönteisessä valossa ja iäkkäiden mielipiteet tulee kuulla.
Mielen hyvinvoinnin edistäminen ja sitä tukeva toiminta on moninaista ja se tapahtuu usein
julkisten palveluiden ulkopuolella. Iäkkäitä kohtaavien tulee tunnistaa mielen hyvinvoinnin
edistämisen keinoja sekä taitoa huomata, mikäli iäkäs tarvitsee tähän tukea. Tarvitaankin erilaisia,
mieluiten yksilöllisesti räätälöityjä tukitoimia. Olennaista on, että iäkkäille on tarjolla monipuolisia
matalan kynnyksen palveluita, jotka ovat helposti saavutettavia ja maksuttomia. Tarvitaan
monialaista ja -tasoista yhteistyötä, selkeitä palvelupolkuja ja huomiota tulee kiinnittää erityisesti
ihmissuhteisiin, yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen.
Tarvitaan ennakoivaa päätöksentekoa, jota ohjaa ymmärrys ikääntymisestä ja tieto mielen
hyvinvoinnin vahvistamisen merkityksestä ikääntyneiden hyvinvoinnille ja terveydelle. Tämä
edellyttää, että mielen hyvinvointi sisältyy eri tason strategioihin ja suunnitelmiin.
Mahdollistava
Tukeva
Salliva
Hyväksyvä
Oikeus hyvään elämään!