Ukraina, vanhojen maa

Vappu Taipale

Ukrainan 44-miljoonaisesta väestöstä kolmannes on yli 65-vuotiaita – tai oikeammin oli ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Menneinä vuosikymmeninä ukrainalaiset nuoret ihmiset ovat suurin määrin muuttaneet länteen paremman elämän toivossa, ja vanhat ihmiset ovat jääneet kyliinsä ja koteihinsa. Ukrainalaisia löytyy kaikkialta maailmasta miljoonakaupalla, jopa Kanadan muutamia maakuntia kutsutaan Uudeksi Ukrainaksi. Ukraina oli varautunut hyvin väestönsä ikääntymiseen. Maan gerontologinen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan koskettaa monia. Siihen liittyvät tapahtumat tulevat mieleemme ja puheisiimme niin vapaaehtoistoiminnassa kuin omassa arjessa. Aivan erityisellä tavalla se kuitenkin koskettaa ikääntyneitämme. Sota on aina traumatisoiva sen kokeneelle. On luonnollista, että sota-ajan kokenut ikäihminen käy mielessään uudelleen läpi kokemaansa ja tuntee samankaltaisia tunteita kuin tapahtumahetkellä. Myös jälleenrakentamisen aikakaudella syntyneet ja kasvaneet voivat elää

Ukrainan vanhat ihmiset jäävät sodan jalkoihin

Virpi Dufva, Vappu Taipale

Monet ovat liian heikkoja lähtemään pakolaisiksi. Ukrainan sotatilanne vaikuttaa syvästi ukrainalaisten elämään. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat vanhat ihmiset. Kautta nykyajan kriisien on todistettu, että juuri vanhat jäävät pahiten sodan jalkoihin. Monet heistä haluavat jäädä kriisialueille, monet ovat liian heikkoja lähtemään pakolaisiksi. Heidän tarpeitaan ei huomioida vaikeilla pakolaisvaelluksilla, lääkkeet ja apuvälineet unohtuvat tai jäävät matkalle, eikä heidän

Köyhyyden ja nälän poistaminen maailmasta on ollut YK:n tavoitteena lähes niin kauan kuin tämä maailmanyhteisö on ollut olemassa. Aihe täsmentyi, kun pääsihteeri Kofi Annanin johdolla tehtiin Millennium-tavoitteet vuonna 2000. Niissä yhdeksi tavoitteeksi asetettiin vuosi 2015, jolloin köyhyys piti puolitettaman. Ihme kyllä, tämä saavutettiin, suureksi osaksi Kiinan talouskasvun ansiosta. Seuraava askel otettiin Kestävän kehityksen tavoitteiden nimellä.

Ikäteknologiakeskus fasilitoi ikäteknologiaverkostoa, jossa on mukana satoja teknologian ja ikääntymisen rajapinnassa toimivia henkilöitä. Tämä rajapinta koskettaa esimerkiksi erilaisissa kehittämishankkeissa toimivia, alan yrittäjiä, oppilaitoksia sekä hankintaorganisaatioiden edustajia. Jokainen osallistuja on mukana omalla asiantuntemuksellaan ja omista lähtökohdistaan käsin. Teknologia mahdollistaa moniaistisen kommunikaation Vuoden 2022 ensimmäisessä tapaamisessa paneuduttiin työpajamuotoisesti kommunikaatioon ja sen moninaisiin tapoihin haasteiden ja ratkaisujen kautta.

kuvassa iso joukko ihmisiä istuu kuuntelemassa Päivi Topon esitystä. Taustalla VALLIn ja Ikäinstituutin roll-up-julisteet.

STEA:n rahoittaman Elämänote-ohjelman (2018–2021) yhteinen matka päättyy. Meistä moni on jo siirtynyt uusiin tehtäviin. On aika kääntää katse hetkeksi taaksepäin, käydä läpi koordinaatiohankkeemme työtä, verkostomme yhteistä taivalta ja lausua kiitokset. Elämänote-ohjelman ytimen muodostivat 20 hanketta, yli 50 järjestöammattilaista sekä kuusihenkinen koordinaatiotiimimme. Ohjelman rinnalla ja suurena tukenamme olivat myös viiden iäkkään muodostama Elämänote-raati sekä laaja ohjausryhmä,

Sanat ja kieli, joita käytämme, luovat aina todellisuutta ja muovaavat käsitystämme asioista. Näin tapahtuu usein myös ilman, että huomaamme sitä. Mitä välittäminen tarkoittaa, mitä se on? Pyöritelläänpä asiaa hiukan sanojen avulla. Välittämisen päivänä puhuttiin tänäkin vuonna ihmisten välisestä kohtaamisesta ja siitä, millaisin tavoin osoitamme välittävämme toisesta ihmisestä. Välittämisen päivän tarkoitus on yksinkertainen: kannustaa meitä välittämään

Olemme olleet työkokeilussa Ilolansalossa neljättä viikkoa ja työkokeilumme lähestyy loppuaan. Työkokeilun aikana tutustuimme asukkaisiin ja toteutimme heille erilaista virkistystoimintaa. Työkokeilu on piristänyt arkeamme. Asukkaat ja henkilökunta ovat ottaneet meidät kivasti vastaan, ja olemme voineet työkokeilussa olla omia itsejämme. On ollut mukava tavata uusia ihmisiä ja viettää aikaa ikäihmisten kanssa. Parasta on ollut se, että olemme

vanha nainen istuu nojatuolissa ja katsoo ulos. kädessään hänellä on kävelykeppi ja vieressä rollaattori.

Yksin asuvat esiin!

Vappu Taipale

Keväällä 2014 VALLI teki aloitteen maan hallitukselle. VALLIn liittotoimikunnassa (nyk. hallitus) oli pitkin kevättä murehdittu yksin asuvien tilannetta. Päätimme yhdessä Y-säätiön kanssa kääntyä pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen puoleen ja vaatia toimia, joilla selvitettäisiin ne kaikinpuoliset ongelmat, joita tämän maan yksin asuvat kohtaavat. Me emme puhuneet yksinäisyyden tunteesta, vaan konkreettisesta tilastollisesti mitattavasta yksin asumisesta. Näin me

PUURORAHAT PUUTTUU

Kari Itkonen

Valtiolla ja kunnilla on erilaisia suunnitelmia ja tavoiteohjelmia vanhusväestön hyvinvoinnin, osallisuuden ja terveyden ylläpitämiseksi sekä kotona asumisen mahdollistamiseksi. Yhteiskunnan tavoitteena on hillitä kasvavia sosiaali- ja terveysmenoja. Näissä suunnitelmissa on eetosta ja paatosta, mutta konkretia estyy pikkurahan puutteeseen. Sekä kunnan että valtion taskussa on reikä. Vanhusväestön hyvinvoinnin kustannuksia pitää tarkastella sosiaalibudjettiajattelun pohjalta. Tällöin ennaltaehkäisevien toimien rahoitus