Vastavuoroinen auttaminen lisää turvallisuuden tunnetta Viime aikoina on noussut esiin ikäviä uutisia liittyen ikääntyvien ihmisten hoivaan ja palvelunsaantiin.  Suurin osa ikääntyvistä ihmisistä asuu edelleen omatoimisesti ja mielekkäästi kotonaan saaden tarvittaessa apua läheisten ihmisten verkostolta, jolle he myös vastavuoroisesti toimivat avun lähteenä.  Omaisten ja naapurien muodostama vertaisauttaminen on yleistä, ja sitä kannattaa tietoisesti vahvistaa. Monesti ystävällinen

Yksilöllistä ja hyvää hoitoa Kymijoen Hoivassa Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ja LA Carita- säätiö myönsivät maaliskuussa tunnustuspalkinnon 44 vuotta toimineelle Kymijoen Hoiva ry:lle asukkaiden yksilöllisestä ja hyvästä hoidosta. – Kun ihminen muuttaa meille, otamme hänen historiansa huomioon.  Uuden asukkaan eletty elämä kiinnostaa häntä hoitavia henkilöitä, sanoo Kymijoen Hoivan toiminnanjohtaja Anu Pöllänen. Pyydämme läheisiä kirjoittamaan meille

Sotesta on käyty keskustelua runsaasti viime aikoina, viime vuosina, ja kiitettävästi on otettu kantaa ja kommentoitu erilaisia aiheeseen liittyviä malleja, ehdotuksia ja lakiluonnoksia. Viime viikkoina julkisuudessa esiin nousseet hoivapalveluiden epäkohdat ovat erittäin surullisia, myös suuttumusta herättäviä, erityisesti palveluja tarvitsevien vanhojen ihmisten kannalta, mutta huonolaatuiset palvelut pilaavat myös koko toimialan mainetta. Tällaiselle toiminnalle on nyt saatava

Olin mukana Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry:n jäsenmatkalla 14-17.11.2018 Hollannissa. Matkan aikana tutustuimme muun muassa Leo Polakhuis palvelukeskukseen, De Hogeweyk muistisairaiden kylään, vapaaehtoistyöhön sekä Hollannin sairasvakuutusjärjestelmään.  Mieleenpainuvin tutustumiskohde oli ehdottomasti Weespin pikkukaupungissa, Amsterdamin naapurissa sijaitseva De Hogeweyk. De Hogeweyk Dementia Village De Hogewayk valmistui vanhan perinteikkään hoitokodin tilalle 2008-2009. Kylän ideoivat ja perustivat vanhan hoitokodin työntekijät.

”Virkistäytymistä tapahtuu silloin, kun arki muuttuu hetkeksi ” Auditoriossa kuhisee. Paikalla on kymmeniä punapaitaisia työmyyriä, jotka vievät mennessään ja tuovat tullessaan. On todellisten tekijöiden aamupäivä. Auditorion etuosassa on suuri seinä, jossa lukee isoin kirjaimin Iloa Arkeen. Lakanaan on painettu Helsingin seurakuntayhtymä. Joku kantaa valtavia tikkaita edes takaisin. Yhdellä pyörii tietokoneen ruudulla kuvaesitys. Videotykki heijastaa valkokankaalle

Osallistuin alkusyksystä kollegani kanssa Lauttasaaren vanhustentalosäätiön järjestämään koulutukseen Hyvän elämän edellytykset vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidossa. Koulutuksen toteutti FT, tutkija, lähihoitaja Jari Pirhonen tuoreen väitöskirjansa tiimoilta. Voisi väittää, että hyvän elämän perustarpeet – ainakin sosiaalisesta näkökulmasta – ovat kaikilla samat missä iässä tahansa. Loppujen lopuksi nämä tarpeet eivät muutu ikääntyessä. Pirhosen tutkimuksessa nousseet perustarpeet – autonomia, toimijuus, persoonan tunnustaminen ja osallisuus –

Oletko kiinnostunut erinomaisen asiakaskokemuksen tuottamisesta? Tottakai olen. Kukapa ei olisi. Jokaisen pankin, ohjelmistofirman ja vaikka sairaalan kehityshankkeen tavoitteena on nykyään erinomainen asiakaskokemus (service excellence).  Olenko asiakkaana kiinnostunut erinomaisesta asiakaskokemuksesta? No varmasti olen. Muista kuin erinomaisista asiakaskokemuksista minulla on ihan riittävästi kokemuksia monelta vuosikymmeneltä. Erinomainen asiakaskokemus muodostuu monista tekijöistä: prosesseista, toimintatavoista, kohtaamisista ja digitaalisista kanavista sekä

Keskustelimme erään eläkeläisjärjestön jäsenen kanssa siitä, miten hän ei saanut öisin nukuttua, sillä hänen muistisairas naapurinsa metelöi öisin. Naapuri oli hätää kärsimässä, ja hänelle oli usein jouduttu soittamaan ambulanssi. Myös eläkkeelle jäänyt ensihoidon vastuulääkäri Teuvo Määttä kertoo haastattelussaan, miten ensihoito on monelle ikääntyneelle ihmiselle turvaverkko, johon tukeudutaan ensimmäisenä. Huoli-ilmoitus: tuntematon sankari Näille molemmille tapauksille yhteistä on se, ettei