Digitaaliset välittämisen keinot

Suvi Hiltunen

Teknologia ja digitaaliset ratkaisut täydentävät keinoja välittää. Fyysinen kohtaaminen ei aina syystä tai toisesta ole mahdollista. Arjen kiireessä tarvitsee nopeita ja käteviä ratkaisuja osoittaakseen välittävänsä kanssaihmisestä. Esittelemme tässä kolme ehdotusta, miten juuri Sinä voit hyödyntää digitaalisuutta omissa arjen välittämisen teoissasi. Pienet arjen niksit huomioida läheistä etäisyyksien päähän Olisiko yksinäisen läheisesi kanssa mahdollista ottaa käyttöön kuvapuhelu

Välittäminen on nyt POP

Päivi Tiittula

Välittäminen on nyt POP. Välittämiseen tarvitaan kaikkia, niin eri organisaatioita kuin yksittäisiä henkilöitä. Erityisesti epävarmoina aikoina tarvitaan välittämisen tekoja, joilla luodaan toiveikkuutta, luottamusta ja hyvinvointia. Välittämisen teot ovat pieniä arkisia tekoja, joiden myötä syntyy elämää rikastavaa vuorovaikutusta ja hyvänkierre. Välittäminen toimii vastapainona epävarmuudelle Epävarmoina aikoina tarvitaan välittämistä ja ystävällisiä pieniä arjen tekoja. Tässä ajassa ihmismieliä

Juttusarja välittämisestä

Päivi Tiittula

VALLI ry:n nettisivuilla julkaistiin loppusyksyn 2021 aikana useita välittämisen teemaan liittyviä haastatteluja ja blogijuttuja. Juttusarjan tarkoituksena on ollut kehystää välittämisen laajaa teemaa eri näkökulmista. Kirjoitukset auttavat sanoittamaan, mitä välittämisellä tarkoitetaan ja ymmärretään. Juttusarjassa julkaistuista kirjoituksista tässä koottuna muutamia linkkien alle. Kirjoitukset ovat vapaasti jaettavissa. #VälittämisenPäivä #Välittämistaidot #ParempiVanhuus #PienetTeot 22.11.2021 Välittävän yhteiskunnan luomiseen tarvitaan kaikkia Yhteiskuntapolitiikan

Isoäiti ja teini-ikäinen lapsenlapsi istuvat sohvalla ja halaavat.

Isovanhemmuus koetaan voimauttavaksi ja hyvinvointia tukevaksi, monesti elämän tärkeimmäksi ja rakkaimmaksi asiaksi. Lapsenlapset saavat nauttia yhdessäolosta isovanhempiensa kanssa kiireettä ja jakamattomasta huomiosta nauttien. Väestöliiton perhebarometri 2021:n mukaan isovanhemmuuden ja koetun hyvinvoinnin yhteyttä on tutkittu kuitenkin toistaiseksi vain vähän. Niidenkin tutkimusten tulokset ovat välillä keskenään ristiriitaisia. Isovanhemmaksi tuleminen ja lastenlas­ten hoitaminen voi lisätä hyvinvointia ja onnellisuutta

Sanat ja kieli, joita käytämme, luovat aina todellisuutta ja muovaavat käsitystämme asioista. Näin tapahtuu usein myös ilman, että huomaamme sitä. Mitä välittäminen tarkoittaa, mitä se on? Pyöritelläänpä asiaa hiukan sanojen avulla. Välittämisen päivänä puhuttiin tänäkin vuonna ihmisten välisestä kohtaamisesta ja siitä, millaisin tavoin osoitamme välittävämme toisesta ihmisestä. Välittämisen päivän tarkoitus on yksinkertainen: kannustaa meitä välittämään

Kaksi naista kävelee käsikynkässä. Vanhemmalla naisella on kävelykeppi, nuorempi kantaa kauppakassia.

Välitätkö sinä?

Ritva Pihlaja

Tuulikki asuu yksin kerrostalokaksiossaan. Arki rullaa tuttuun tapaan rauhallisen verkkaisesti. Päivät kuluvat television ja keittiön pöydän ääressä sukkaa kutoen, kylpyhuoneen ja sängyn väliä kulkiessa. Älypuhelinta tai tietokonetta Tuulikilla ei ole. Elämänpiiri on pienentynyt, kun liikkuminen kodin ulkopuolella on jäänyt kipeän lonkan ja koronan takia. Ainoa poika asuu ulkomailla ja pitää harvakseltaan yhteyttä kesälomallaan ja joulun

Hyvinvointi syntyy systeemisen järjestelmätason ja ihmisen elämysmaailman vuorovaikutuksessa Sosiaalisen laadun viitekehyksen mukaan hyvinvoinnin toteutuminen edellyttää sosioekonomista turvallisuutta, sosiaalista osallisuutta, sosiaalista valtaistumista ja yhteiskunnan eheyttä. Yhteiskunnan sosiaalinen laatu määritellään kansalaisten mahdollisuuksina osallistua yhteisöjensä sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään tavoilla, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan ja yksilöllisten voimavarojensa käyttöä omaksi ja yhteiskunnan hyväksi.  Yhteiskunnan sosiaalisen laadun ulottuvuuksiin panostamalla edistetään

Välittäminen kuuluu kaikille

Päivi Tiittula

Ikääntyminen koskettaa meitä kaikkia. Väestö ikääntyy ja pian suomalaisista joka neljäs on yli 65-vuotias. Mitä se vaatii yhteiskunnalta, ympäristöltä ja ennen kaikkea meiltä jokaiselta? Vastuu ”onnistuneesta ikääntymisestä” on meidän kulttuurissamme vahvasti omissa käsissämme, niin hyvässä kuin pahassa. Miten varaudun vanhuuteen? Riittääkö, että pidän yllä omaa toimijuuttani ja osallisuuttani, panostan omaan hyvinvointiini ja ihmissuhteisiini? Milloin annan

Moni suomalainen on nyt syksyn tullen joutunut miettimään miten koronaviruksen uuteen tulemiseen pitäisi suhtautua. Pidänkö kasvomaskia kylillä käydessäni? Kädet tietysti pestään ja desinfioidaan joka välissä, se opetus on tarttunut monilla jo selkäytimeen. Osaamme nyt myös yskiä ja aivastella oikein. Mutta flunssakausi on alkamassa ja nenät nöhisevät vähän joka toisella. Pitäisikö taas eristäytyä ja varautua pahimpaan?

Kätketyt äänet -kampanja 15.6.2020

Virpi Dufva ja Päivi Tiittula

Tänä keväänä, korona-aikaan, ovat poliisille tulleiden kotiväkivaltaan liittyvien ilmoitusten määrät lisääntyneet. Oman arviomme mukaan myös vanhoihin ihmisiin kohdistuva välivalta ja kaltoinkohtelu on lisääntynyt. Koti ei ole jokaiselle meistä turvallinen paikka. Joillekin se on pelon, turvattomuuden ja ahdistuksen tunteen pesäke.