Tämän hetken kuumin peruna teknologiakeskustelussa on ehdottomasti tekoäly ja sen sovellukset. Lähes kaikki ovat kuulleet aiheesta, kokeilleetkin, mutta kuinka monella on varsinaista tietoa? Mihin ja missä tekoälyä on ja mihin sitä oikeasti voi käyttää?
Tekoäly terminä on aika monitulkintainen, samoin se, mihin sillä viitataan. Nykyisessä mediakeskustelussa termi yleensä viittaa ChatGPT:hen ja vastaaviin keskusteleviin tekoälysovelluksiin. Nämä ovat ns. suuria kielimalleja, jotka perustuvat luonnollisen kielen rakenteeseen ja ymmärtävät ja pystyvät tuottamaan ihmisen kieltä. Keskusteleva kielimalli pyrkii nimenomaan keskustelemaan käyttäjänsä kanssa ja tuottamaan omaan tietopohjaansa nojautuvaa keskustelua. Tällainen tekoäly ei itsessään osaa erottaa faktaa fiktiosta, vaan sille kaikki kieleen perustuva tieto on samanarvoista. Tämä johtaa välillä hallusinoinniksi kutsuttuun toimintaan, jossa tekoäly saattaa kertoa aivan puuta-heinää todellisten faktojen sijaan.
Tekoäly vai tukiäly?
Termi tekoäly on hieman harhaanjohtava. Kyseessä kun ei ole äly siinä merkityksessä kuin se perinteisesti ymmärretään, vaan ennemminkin hyvin pitkälle kehittynyt automaatio. Automaatio, joka osaa hakea ja käsitellä olemassa olevaa tietoa hyvinkin hienostuneesti, mutta jolta puuttuu todellisen älyn suurin vahvuus: luovuus ja soveltaminen. Koska tekoälyn kyvykkyys perustuu olemassa olevaan tietoon, se tuppaa tuottamaan keskinkertaisuutta eikä huippuinnovaatioita. Esimerkiksi asiantuntijatyössä siitä kuitenkin voi olla hyötyä, varsinkin silloin, kun pitäisi nopeasti pystyä sisäistämään suuria määriä tietoa. Pyytämällä tekoälyltä lyhennelmän tekstistä tai nostamaan siitä esille tiettyyn aihepiiriin liittyvät asiat, saa nopeasti tehtyä sellaista, mihin ilman tätä teknologiaa olisi kulunut huomattavasti enemmän aikaa. Tässä käytössä vertaisin tekoälyä työkaluna kuitenkin oikolukuun: se on erinomainen apu, mutta mitään valmista siltä ei voi odottaa. Ottaisinkin ennemmin käyttöön termin tukiäly, sillä aina tarvitaan kuitenkin ihmisen luonnollista älyä muokkaamaan käsiteltävä asia tarpeeseen soveltuvaksi.
Vaikka tukiäly on suurten kielimallien myötä viime aikoina noussut keskusteluun, on sen sovelluksia meillä ollut jo huomattavasti kauemmin. Ne eivät ehkä ole yhtä hienostuneita, mutta hyödyllisiä silti. Esimerkiksi erilaiset käännösohjelmat tai internetin halukoneet perustuvat pitkälti samankaltaisiin algoritmeihin. Myös markkinoijat tuntevat tukiälyn voiman: kun palvelun käyttäjistä kertyy paljon tietoa, saadaan mainoksista yhä personoidumpia ja vetoavampia. Sama pätee kaikkeen muuhunkin vaikuttamiseen.
Älykästä teknologiaa hoivatyössä
Vanhustenhoivan kontekstissa älykkäästä teknologiasta puhuessa tulee nopeasti mieleen robotiikka. Mielikuva roboteista on monella yhä edelleen humanoidirobotti, joka iloisesti ja väsymättä suorittaa arkisia tehtäviä. Robotiikka on tällä hetkellä kuitenkin kaikkea muuta ja perustuu lähinnä joko erilaisiin automaatiosovelluksiin tai chatbot- tai puhebotti-ratkaisuihin. Lisäksi varsinkin kuntoutuksen puolella käytetään jonkin verran robotiikkaa exoskeleton-ratkaisujen muodossa. Edellä mainitut humanoidirobotit eivät sovellu vielä itsenäiseen toimintaan.
Älykkään teknologian voima hoito- ja hoivatyössä tuleekin jostain aivan muualta kuin robotiikasta. Erilaisilla sovellutuksilla voidaan automatisoida rutiininomaisia työtehtäviä ja siten vapauttaa henkilökunnan aikaa muuhun. Näin on jo laajalti käynyt kotihoidon lääkeautomaattien ja etähoitoratkaisujen kohdalla. Suurin hyöty kuitenkin on odotettavissa juuri siinä, missä tukiäly muutenkin on parhaimmillaan: suurten tietomassojen käsittelyssä. BigData- tai massadata-ajattelulla voimme ennakoida muutoksia ihmisen toimintakyvyssä paljon ennen kuin ne näkyvät ulospäin. Pienet muutokset normaalissa arkirytmissä ja niiden analysointi voivat johtaa huomattavasti aikaisempaan sairauksien diagnosointiin kuin muuten olisi mahdollista. Kun sairaudet havaitaan ajoissa, niiden hoito on halvempaa ja kuntoutuminen yksinkertaisempaa. Hyvä esimerkki tällaisesta voisi olla esimerkiksi ikääntyneillä yleisen virtsatieinfektion huomaaminen: tarkkailemalla vesimittarista kertyvää dataa voimme havaita infektion vaikutukset jo aikaisessa vaiheessa lisääntyneinä WC:n vetokertoina. Näin voidaan aloittaa hoito ennen kuin tilanne menee vakavaksi ja näin välttyä päivystysreissulta. Vastaavasti voimme myös päätellä, että jos ikääntyneen asunnossa ei käytetä vettä koko päivänä, on asukas joko poissa kotoa tai vaihtoehtoisesti on syytä käydä tarkastamassa tilanne. Samankaltaisia sovellutuksia voidaan löytää monesta muustakin ei-suoranaisesti-hoitoon-liittyvästä jonkinlaista tietoa tuottavasta järjestelmästä, vaikkapa valaistuksesta tai jääkaapin oven avaamisesta.
Tiedon käsittelyä ja hyödyntämistä
Meidän jokaisen asumisesta ja elämisestä kertyy nykymaailmassa koko ajan sellaista tietoa, jonka valjastaminen hyötykäyttöön palvelisi hoivan ja hoidon tarpeen ennakoinnissa ja jonka avulla voisimme välttää monia suurempia ongelmia. Se, miten tämän tiedon yhdistämme osaksi hoitoa ja hoivaa, on vielä ihmisen käsissä. Lopun pystyy hoitamaan älykkäästi suunniteltu teknologia.
Keskustelevat tukiälyt ovat oppivia järjestelmiä ja ne voivat käyttää kaikkea niihin syötettyä tietoa oppiakseen lisää. Varsinkin avoimien järjestelmien kohdalla on huolehdittava tarkoin siitä, että mitään tietosuoja-asioita ei niiden kanssa tule käyttää – karkeasti yleistettynä nyt käydyt keskustelut tekoälyn kanssa ovat seuraavien keskustelujen dataa. Vanhaa totuutta mukaillen: tukiäly on hyvä renki – mutta tekoäly huono isäntä.
Me täällä VALLIn Ikäteknologiakeskuksessa jatkamme teko- ja tukiälyn parissa seuraavassa verkostotapaamisessamme. Tervetuloa kuulemaan tekoälystä ja mahdollisuuksista 24.4. Teamsiin. Ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyvät täältä.
Teksti:
Kaisa Huuhtanen
Erityisasiantuntija, VALLIn Ikäteknologiakeskus
Artikkelin editointi:
Heidi Nieminen
järjestökoordinaattori, VALLI ry
Artikkelin kuvat ovat DALL E 3 -tekoälyn luomia kuvia pyynnöllä ”vanhus ja tekoäly”.