Kohtaamiskoira Ruska on berninpaimenkoira, joka emäntänsä Birgitan mukaan soveltuu erityisen hyvin tehtäväänsä. Ihmisrakas ja lempeä koira on apuna jään särkemisessä keskustelujen aikana ja toisaalta koiran silittämisestä jo itsestään saa hyvän mielen pitkäksi aikaa. Ruska on Birgitan kolmas berninpaimenkoira, ja Birgitan mukaan hänen berninpaimenkoiransa ovat muun muassa parantaneet yhden naapuruston lapsen koirakammon rauhallisella olemuksellaan.

Jalkautuminen yksi ykköskeinoista

Koiran käytön lisäksi juuri jalkautuminen on ollut tehokkain tapa löytää apua tarvitsevia ikäihmisiä Bakkerin mukaan. Myös puskaradio ja yhteistyö seurakunnan, sosiaalityön sekä geronomiopiskelijoiden kanssa on tuottanut tulosta. Yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestetyt yhteisökävelyt ovat olleet yksi toimiva keino ihmisten tavoittamiseen, sillä kävelyihin on helppo lähteä mukaan ja toisaalta kävelyllä voi törmätä sattumalta ihmisiin, joita Omakotisäätiön toiminta saattaisi kiinnostaa tai jotka muuten tarvitsevat Kanto-hankkeen etsiviä.

– Olemme löytäneet juuri ne oikeat tukea tarvitsevat henkilöt jalkautumisemme avulla, Bakker kertoo tyytyväisenä.

Henkilökohtaisuus on valttia

Bakker ja Sjöman kantavat kävelyidensä yhteydessä mukanaan toimintaansa esitteleviä esitteitä, jotta niitä voi uusiin ihmisiin törmätessään jakaa eteenpäin. Tämä auttaa myös luottamuksen herättämisessä, sillä Kanto-hankkeen etsivillä ei ole esimerkiksi työasuja, joista heidän voisi päätellä olevan niin sanotusti oikealla asialla. Bakkerin mielestä juuri henkilökohtainen kutsu esimerkiksi kävelyn yhteydessä sanottuna toimii erittäin tehokkaasti ihmisten tavoittamisessa.

– On eri asia, että kutsut juuri minut, kuin että lukisi ilmoituksen vaikkapa lehdestä, Bakker sanoo.

Kävelyiden yhteydessä voi hypätä myös riksapyörän kyytiin, jolloin liikuntakyvyn aleneminenkaan ei ole esteenä yhteiseen retkeen osallistumiselle.

Tiedottaminen kunniaan

Bakker ja Sjöman ovat kokeilleet muunkinlaisia keinoja ikääntyneiden ihmisten tavoittamiseen. He ovat jakaneet ilmoituksia toiminnastaan muun muassa paikallisiin kauppoihin, seurakunnan kerhotiloihin ja eri järjestöille, kuten eläkeläisjärjestöille ja Martoille. Tiedottamisen tuloksena esimerkiksi yksi puotilalainen oli vinkannut Omakotisäätiöstä ja Kanto-hankkeesta tuntemalleen ikäihmiselle, joka oli sitten innostunut lähtemään mukaan toimintaan. Monipuolisten eri tavoittamiskeinojen tuloksena Bakker ja Sirkku ovat saaneet ikäihmisiä mukaan Omakotisäätiön toimintaan, kuten ryhmiin.

– Meillä on tarkoituksena tehdä Omakotisäätiöstä kaikille ikäihmisille avoin kohtaamispaikka, niin alueen ikäihmisille kuin Omakotisäätiön asukkaillekin, Bakker kertoo.

Osallisuutta tukemassa

Birgitta ja Sirkku haluavat, että ikäihmiset myös osallistuvat itse toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja järjestämiseen. Osallisuuden tukeminen onkin yksi Kanto-hankkeen tavoitteista. Kanto-hankkeessa pyritään kuitenkin huomioimaan myös ne ikäihmiset, jotka eivät syty ryhmätoiminnasta. Heille Bakker ja Sjöman pyrkivät löytämään esimerkiksi vapaaehtoisen lenkkikaverin tai kyläilijän tai mitä ikinä ikäihminen itse haluaakaan. Tarvittaessa Bakker ja Sjöman myös ohjaavat löytämänsä ikäihmisen eteenpäin, mikäli hän tarvitsee esimerkiksi ammattiapua tai ei muuten ole vielä tarvitsemiensa palveluiden piirissä.

Lopuksi Bakker antaa vinkin muille etsiville. Hänen mukaansa etsivä ja löytävä vanhustyö kannattaa aloittaa tutustumalla alueeseen ja sen karttaan. Bakker oli itse tutustunut Puotilaan kartan ja polkupyörän avulla ja tutkinut alueen kiintopisteet kaupoista kouluihin asti. Alueeseen tutustumisen jälkeen Bakker suosittelee ottamaan mahdollisimman laajan arsenaalin erilaisia tavoittamisen keinoja käyttöön ja kokeilemaan rohkeasti, mikä omalla alueella toimii. Oli paras keino sitten jalkautuminen tai paikallislehdessä ilmoittelu, se selviää helpoiten kokeilemalla.