Henkilöstömitoituksen pudottaminen alle tason, jossa perushoiva vaarantuu, nakertaa luottamusta eikä tuo säästöjä

Hallituksen budjettiesitys merkitsee, että ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia vanhuksia voidaan ensi vuoden alusta lähtien hoitaa vielä nykyistäkin vähemmällä henkilökunnalla. Ihmisten oikeustajun vastaiset suunnitelmat nakertavat kuitenkin luottamusta yhteiskunnan keskeisiin perusperiaatteisiin ja arvoihin.  

Tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa asuvat vanhukset ovat ihmisiä, jotka    tarvitsevat toisen ihmisen huolenpitoa ympäri vuorokauden.   Säästämällä heitä hoitavan henkilöstön määrästä, tavoitellaan reilun 52 miljoonan vuotuisia säästöjä kunnille. Hoitohenkilöstön vähimmäismäärä pudotetaan alimmillaan 0,4 hoitotyöntekijään asukasta kohden, kun nykyinen minimi on 0,5. Nykymitoitus on käytännössä runsas 0,6.

Vanhuspalveluja valvova Valvira varoittaa muutoksesta: sen mukaan muutos tarkoittaa, että oikeus hyvään hoitoon ei toteudu. Vanhuspalveluiden henkilöstö on huolissaan tilanteesta nykyiselläkin mitoituksella. Yli 90 % lähi- ja perushoitajista oli kesäkuussa julkaistun selvityksen mukaan huolissaan vanhusten hoidon laadusta. Tuoreen Valviran selvityksen mukaan vanhusten kaltoinkohtelu on myös yhteydessä heikoimmin resursoituihin yksiköihin.

Mikäli henkilöstöä vielä vähennetään, ovat päivittäinen perushoito ja asiakasturvallisuus vaarassa laskea. Vanhustyön asiantuntijoiden mukaan muutos ei tulisi myöskään tuomaan ennakoituja säästöjä. Kun perushoito ja hoiva vaarantuvat, niin mm. makuuhaavat ja sairaalahoitoa vaativat ongelmat lisääntyvät. Henkilöstömäärän vähentäminen vielä nykyisen tason alle tulisi käytännössä johtamaan sairaalan pyöröovi-ilmiöön ja sairaalahoitojen lisääntymiseen.

Henkilöstömäärän lasku pidentäisi myös raskaita saattohoitovaiheita. Viime vuosikymmeninä on elämän laadukkaiden vuosien määrää saatu pidennettyä ja saattohoitovaiheiden pituutta lyhennettyä. Tähän on päästy kuntouttavalla työotteella sekä ja panostuksella toimintakyvyn ylläpitoon. Vanhusalan toimijat arvioivat, että muutos merkitsee paluuta vuosikymmenien taakse, kun saattohoitovaihe ja erittäin raskasta hoivaa vaativa elämän loppuvaihe pitenevät. Tällaista kehitystä tuskin kukaan tavoittelee.

Valli on myös huolissaan henkilökunnan saatavuudesta vanhustyöhön nyt ja tulevaisuudessa. Mitoituksen supistamissuunnitelmat eivät lisää luottamusta luoda vanhusalasta houkutteleva ja mielenkiintoinen työura nuorille tai alanvaihtajille. Henkilöstön vähentämissuunnitelmat ovat omiaan vähentämään luottamusta yhteiskunnan perusarvoihin ja siihen, että ihmisistä pidetään huolta, kun tarve vaatii.