Alue- ja kuntavaalit järjestetään Suomessa samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys Suomessa 2.-8.4.2025.
Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Lue lisää vaaleista oikeusministeriön sivuilta: linkki.
Tällä sivulla esittelemme Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto VALLI ry:n vaalitavoitteet. Vaalitavoitteiden muodostamiseen on osallistettu ikääntyviä ja vanhoja ihmisiä jäsenyhteisöjemme kautta.
Päätavoitteemme alue- ja kuntavaaleissa
IKÄÄNTYMINEN EI MUUTA IHMISEN OIKEUKSIA
Perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta ikääntyvä ja vanha ihminen on itse oikeuksiensa haltija, eikä pelkästään toimintojen kohde. Ikääntyminen ei muuta ihmisen oikeuksia. Ikääntyvät ja vanhat ihmiset ovat yksilöitä, ja jokainen heistä on taustaltaan, elämäntilanteeltaan ja ominaisuuksiltaan omanlaisensa.
Ikääntyvillä ja vanhoilla ihmisillä on oikeus osallisuuteen, arvokkaaseen elämään ja riittäviin palveluihin. Korkea ikä tai sairastuminen ei poista tai vähennä ihmisen oikeuksia, kuten itsemääräämisoikeutta. Pitkäaikaishoivaa tarjoavaan hoivakotiin tai sosiaalihuollon asumispalveluyksikköön muutettaessa on tuettava itsemääräämisoikeuden toteutumista.
KANSALAISJÄRJESTÖJEN VAHVA MERKITYS JA TUKI ARJESSA
Vahvat kansalaisjärjestöt, aktiivinen kansalaisuus ja yhteisöllinen kansalaistoiminta vahvistavat ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja kokonaisturvallisuutta. Ihmiset osallistuvat ja vaikuttavat, oppivat ja auttavat sekä harrastavat kansalaisyhteiskunnassa, kuten järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta on vetovoimatekijä, ja ennalta ehkäisevä toiminta luo myös säästöjä. Ikääntyvien ja vanhojen ihmisten osalta järjestöjen tekemä ehkäisevä työ ja osallisuuden tukeminen näkyvät kustannussäästöinä myöhemmässä elämänvaiheessa tarvittavan hoivan määrässä.
Mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua omaa arkeen vaikuttaviin päätöksiin synnyttää aitoa osallisuutta. Osallisuus lisää luottamusta ja kasvattaa sosiaalista pääomaa, ja sitä kautta vahvistaa demokratiaa, johon kasvetaan. Ikääntyvillä ja vanhoilla ihmisillä on myös oikeus uuden oppimiseen, ja sitä kautta pysyä mahdollisimman pitkään tasavertaisena kansalaisena yhteiskunnassa.
Aluevaalitavoitteet
Ikääntyvien ja vanhojen ihmisten osalta oikea-aikaiset, oikeanlaiset ja riittävät palvelut eivät toteudu. Yhteistyössä ja kehittämällä palvelupolkuja voidaan säästää resursseja toisaalle. Huomioitava, että vanhojen ihmisten määrä tulee kasvamaan, ja palveluntarve lisääntyy, mutta palvelut eivät näytä lisääntyvän.
Esimerkkinä konkreettisesta tavoitteesta on, että sote-palveluissa takaisinsoitto-palvelua käytettäessä on oltava palvelulupaus, että yhteyttä otetaan saman päivän aikana, tai viimeistään seuraavana aamupäivänä. On huomioitava, että yksi takaisinsoitto ei riitä, tarvitaan vähintään kolme takaisinsoittoa, tai niin monta, että asia saadaan hoidetuksi.
Ikääntyvien ja vanhojen ihmisten osalta akuutin sairaalahoitojakson jälkeen on oltava tarpeenmukainen jatkohoitopaikka, kun akuuttia sairaanhoitoa ei enää tarvita. Sairaala on sairaiden hoitoa varten ja ympärivuorokautiset hoivakodit ja yhteisöllinen asuminen niille ikääntyville ja vanhoille ihmisille, jotka eivät akuuttia sairaalahoitoa tarvitse. Tämä on inhimillisesti ja taloudellisesti perusteltua, ja voi vaikuttaa myös hoitojonojen määrään.
Kohtaamaton avuntarve, eli häiriökysyntä kuormittaa palvelujärjestelmää. Esimerkiksi terveyskeskuksista haetaan apua yksinäisyyteen. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Lue lisää: VALLIn nettisivuilta
On tarjottava moninaisia polkuja työhön ja koulutukseen erityisesti nuorille ja osa-aikatyökykyisille työntekijöille, jotta voidaan taata riittävä ja osaava työvoima myös vanhuspalveluissa.
Lue lisää VALLIn nettisivuilta:
- Vanhustyön Trainee
- Sukupolviälykäs työelämä
- Vetovoimaa sote-alalle ja vanhustyöhön
- Osaamisen tunnistaminen on tiivistä yhteistyötä
- Nuoren kohtaaminen työelämässä on panostus tulevaisuuteen
On otettava käyttöön ikärakennetietoinen henkilöstöpolitiikka hyvinvointialueiden eläköitymishaastetta vastaan.
On tarjottava mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen, jotta vanhuspalveluiden osaamisvaje vähenee ja työvoiman saatavuus paranee hyvinvointialueilla.
Lakisääteisillä vanhusneuvostoilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus toimia ja vaikuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksentekoon riittävän aikaisessa vaiheessa. Tällä hetkellä vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat kuntien ja alueiden kesken ja monet jäsenet kokevat, että vanhusneuvostojen näkemyksiä on vaikea saada esiin. Vanhusneuvostojen tulee saada oikeus osallistua keskeisimpien valiokuntien ja jaostojen kokouksiin tuomaan alueen tai kunnan ikääntyneitä koskevaa tietoa valmisteluun.
Lue lisää: Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024. 7.3.
Vähemmistöjen määrää on kasvatettava vanhusneuvostossa.
Alueelliset vanhusneuvostopäivät-tilaisuuksia voisi kehittää esimerkiksi samantyyppisellä konseptilla kuin Avoimen hallinnon järjestämä valtakunnallinen Vanhusneuvostopäivä on.
Ikääntyneiden palveluiden saanti on varmistettu lainsäädännöllä ja palvelutarpeen arvioinnilla. Sosiaalihuoltolakiin ja vanhuspalvelulakiin on myös kirjattu ilmoitusvelvollisuus eli niin sanottu huoli-ilmoitus henkilön avun tarpeesta. Pelastuslaissa on vastaava ilmoitusvelvollisuus, niin sanottu vaarailmoitus.
Huoli- ja vaarailmoitus ovat työkaluja, joilla voidaan saada tieto ikääntyneen avuntarpeesta ajoissa ja tarjota oikea-aikaista ja oikeanlaista tukea. Ne eivät kuitenkaan tällä hetkellä toimi riittävän hyvin.
Viranomaisyhteistyötä ja osaamista on vahvistettava ja toimintaprosesseja sujuvoitettava. Monikanavaisuus huoli- ja vaarailmoituksia tehtäessä on turvattava siten, että ilmoituksen voi tehdä aina myös mm. puhelimitse. Huoli-ilmoituskäytännöistä on viestittävä myös selkokielellä ja kanavissa, jotka tavoittavat vähemmistöt.
Huoli- ja vaarailmoituskäytäntöjen sujuvoittamisessa on yhdenmukaistettava tilastointia ja kirjaamiskäytäntöjä tietopohjan rakentamiseksi ja tiedolla johtamisen tueksi.
Lue lisää: Huoli-ilmoituksen käyttö Suomessa -selvitys
Lue lisää: Huoli-ilmoituksesta VALLIn nettisivuilta
Lue lisää: Ikääntyneiden avuntarve kodeissa pitää kuulla ajoissa VALLIn nettisivulta
Digiesteiden poistaminen on edellytys hyvinvointialueen digipalveluiden käytölle. Hyvinvointialueen tulee kartoittaa, miten vähävaraisten ikäihmisten laitehankintoja voisi tukea, jotta palvelujen digitaalinen asiointi, kuten digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö, on mahdollista. Konkreettinen ehdotus on laajentaa apuvälineiden luovutusperusteiden koskemaan digi- ja älylaitteita.
On huomattava, että vähemmistöillä voi olla lisärajoitteita kielitaidon/digitaidon takia. On varmistettava riittävä kielihaasteet huomioiva tuki.
Riittävät mahdollisuudet lähipalveluihin on turvattava. Yhdenvertainen yhteiskunta edellyttää, että kuntalaisilla / hyvinvointialueen asukkailla on aina mahdollisuus vaihtoehtoisiin palveluihin. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia, kykyä tai osaamista opetella ja käyttää digitaalisia palveluita ja laitteita. Hyvin suunnitellut digipalvelut, digiosallisuuden esteiden poistaminen sekä oikeanlainen ja oikea-aikainen digituki mahdollistaa sen, että resursseja puhelin- ja kasvokkain palveluun on riittävästi saatavilla niille, jotka sitä tarvitsevat.
Digiosallisuutta on vahvistettava myös digiosaavalla henkilöstöllä.
Hyvinvointialueen tulee huolehtia työntekijöidensä riittävästä osaamisesta, kouluttamisesta ja tuesta. Hyvinvointialueen asukkaiden digipalveluiden käyttö sujuvoituu, kun vastassa on osaavia ammattilaisia.
Rekrytoinnissa ja koulutuksessa on panostettava työntekijöiden riittävään digiosaamiseen, mikäli se on työntekijän työnkuvansa mukaista. VALLI ry:n ja Helsingin yliopiston selvityksessä (2023) 75-vuotta täyttäneet kokivat, ettei digitaalisten sote-palvelujen ammattilaisilla ole riittävää osaamista.
Lue lisää: Yli 75-vuotiaiden kokemukset digitaalisista sosiaali-ja terveyspalveluista -selvitys
Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava niin alue- kuin kuntatasolla, sekä avustamista koskevaa työnjakoa tulee selventää ja yhdenmukaistaa. Järjestöavustusten kriteereihin tulee lisätä eri-ikäisiä ja sukupolvia yhdistävä toiminta, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Myös vähemmistöjä edustavat järjestöt huomioitava vuoropuhelun kokonaisuudesta.
Kansalaisjärjestöjen työ on paikannettava kunnan ja hyvinvointialueiden rinnalla. Kansalaisjärjestöjen rooli ennaltaehkäisevän työn tekijänä on selkeytettävä - kansalaisjärjestöjen tuki on erityisen merkityksellistä niille asukkaille, jotka eivät kuulu raskaanpien tukitoimien piiriin.
Erittäin tärkeää on huolehtia kuntien, alueiden ja järjestöjen välisestä keskusteluyhteydestä ja yhteistyöstä. Se on saatava rakenteisiin mukaan. Tämä yhteys tukee kaikkia, erityisesti alueen asukkaita, tavoitteena, ettei ketään jätetä yksin. Järjestöjen rahoituksen hankkeistamista on vähennettävä ja sen tilalle on saatava jatkuvaluonteista rahoitusta.
Häiriökysyntää on pyrittävä vähentämään. On tunnistettava ne asiakkaat, jotka hyötyisivät sosiaalisista tukitoimista, mutta nyt hakeutuvat terveyspalveluiden piiriin. Hyvinvointilähetettä on kehitettävä niin, että ne ohjaisivat asiakkaita paremmin järjestöjen ennaltaehkäisevän työn piiriin.
Lue lisää: Hyvinvointilähete
Kuntavaalitavoitteet
Maksutonta matalankynnyksen digitukea on oltava helposti saatavilla kaikille ikäihmisille. Mahdollisuus digitaitojen perusteiden opetteluun ja taitojen ylläpitoon on tarjottava kaikille kuntalaisille. Kunnalla tulee olla vastuu digituen järjestämisestä. Myös kansalaisjärjestöt tekevät paljon ja hyvää työtä yksilöllisen, räätälöidyn digituen järjestämisessä, esimerkiksi vertaisopastuksen muodossa. Kunnan tulee huolehtia, että järjestöillä on riittävästi resursseja jatkossakin tarjota digitukea, ja että se on paremmin löydettävissä kunnan palveluvalikossa. Myös monikielisen digituen järjestämiseen tulee ohjata lisää resursseja. Kotiin vietävää digitukea tulisi kehittää, esimerkiksi yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Suomen kielen opetusta on saatava myös iäkkäille tavoitteellisesti ja tavoilla, jotka sopivat ikääntyneille. Kielenopetukseen tulisi liittyä tietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta. Elämänmittaisen oppimisen mahdollisuus on toteuduttava jokaisessa kunnassa.
Kuntien hyvinvointisuunnitelmassa tulee huomioida eri-ikäisten mahdollisuus kohdata ja olla tekemisissä toistensa kanssa. Tämä ehkäisee yksinäisyyttä ja ikäsyrjiviä asenteita, jotka estävät sukupolvien välistä yhdenvertaisuutta ja ymmärrystä.
Sukupolvia yhdistävää kohtaamispaikkatoimintaa on kehitettävä ja levitettävä esimerkiksi helpottamalla tilojen saatavuutta.
Järjestöavustusten kriteereissä on huomioitava jatkossa eri-ikäisiä ja sukupolvia yhdistävä toiminta, josta hyötyvät kaikki osapuolet.
Työelämään tutustumisjaksot (TET-jaksot) vanhuspalveluyksiköissä on otettava käyttöön kaikissa peruskouluissa. Lue lisää: linkki
Kouluissa tulee muutenkin edistää eri sukupolvia yhdistävää toimintaa esim. kouluvaarit ja koulumummot joka kouluun.
Kunnan toiminnoilla luodaan edellytykset iäkkään ihmisen arjessa pärjäämiseksi ja kykyyn toimia yhteisössä. Esimerkiksi katujen hiekotus ja valaistus vaikuttavat siihen, miten ikääntyvät pystyvät liikkumaan ja käyttämään kunnan palveluita. Bussipysäkkien vähentäminen tai siirtely saattaa vähentää ikääntyvien ja vanhojen ihmisten mahdollisuuksia päästä hoitamaan asioitaan. Ikäystävällisen kunnan palvelut ja rakenteet tukevat ikääntyvien ja vanhojen ihmisten toimijuutta ja kotona pärjäämistä.
Lue lisää: Ikäystävällisyyden edistäminen asuinalueilla ja taajamissa
Palveluiden ja prosessien käyttäjälähtöisellä kehittämisellä voidaan poistaa myös digiesteitä. Ikäihmiset pitää ottaa mukaan kehittämistyöhön jo ratkaisujen suunnitteluvaiheessa. Ottamalla palveluiden oikeat käyttäjät mukaan, ihmiset saavat tarvitsemiaan palveluita, ja he pystyvät itse tekemään enemmän ja itsenäisemmin. Tämä tarkoittaa kustannussäästöjä myös kunnan palvelujen tarjoajille.
Lue lisää: VALLIn digiraatitoiminta
Ikävaikutusten arvioinnissa otettava huomioon iäkkäiden moninaisuus. Ikävaikutukset tulevat eri vähemmistöillä eri aikaan ja eri tavoilla.
Lue lisää: Nykytilanteen kartoitus ― Ikäystävällisyyden arviointimenetelmät
Lakisääteisillä vanhusneuvostoilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus toimia ja vaikuttaa kuntien päätöksentekoon. Tällä hetkellä vanhusneuvostojen vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat kuntien ja alueiden kesken ja monet jäsenet kokevat, että vanhusneuvostojen näkemyksiä on vaikea saada esiin. Vanhusneuvostojen tulee saada oikeus osallistua keskeisimpien valiokuntien ja jaostojen kokouksiin tuomaan alueen tai kunnan ikääntyneitä koskevaa tietoa valmisteluun.
Lue lisää: Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024. 7.3.
Vähemmistöjen määrää on kasvatettava vanhusneuvostossa.
Kunnan alueen vanhusjärjestöillä on oltava puhe- ja läsnäolo-oikeus vanhusneuvostoissa
Väestön ikääntyessä kotona asuu yhä enemmän toimintakyvyltään heikentyneitä ihmisiä. Heikentynyt kyky toimia itsenäisesti arjessa on riski erilaisille vaaratilanteille ja turvalliselle kotona selviytymiselle. Riskien tunnistaminen ja ennakoiva toiminta tukee ikääntyvien ja vanhojen ihmisten kotona pärjäämistä ja voi siirtää raskaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta myöhemmäksi.
Huoli- ja vaarailmoitusten avulla voidaan edistää viranomaisten tiedonsaantia avun tarpeessa olevista henkilöistä sekä mahdollistaa varhainen tuki ja kotona asumista tukevat palvelut. Kuntien tulee tiedottaa huoli- ja vaarailmoituskäytännöistä kuntalaisille.
Huoli-ilmoituksesta viestittävä selkokielellä ja kanavissa, jotka tavoittavat vähemmistöt.
Vähemmistöillä voi olla myös muita lisärajoitteita kielitaidon/digitaidon puutteen takia ja sen vuoksi on varmistettava riittävä kielihaasteet huomioiva tuki tai mahdollisuus lähiasiointiin.
Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto palveluissa lisää asiakkaiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia. Ihmisten kokema turvallisuuden tunne helpottaa osallisuuden vahvistamista. Erityisen tärkeää tämä on heille, joiden elämässä on ollut sivuuttamisen tai syrjinnän kokemuksia esimerkiksi vähemmistöaseman tai terveydentilan takia.
Kuntien hyvinvointisuunnitelmassa tulee huomioida eri-ikäisten mahdollisuus kohdata ja olla tekemisissä toistensa kanssa. Tämä ehkäisee yksinäisyyttä ja ikäsyrjiviä asenteita, jotka estävät sukupolvien välistä yhdenvertaisuutta ja ymmärrystä.
Kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö on tärkeää. Yhteistyömahdollisuuksia on kehitettävä, mm. liikunnan ja kulttuurin toimialoilla. Ikääntyvien ja vanhojen ihmisten osalta tämä lisää ja ylläpitää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.
Muuta vaaleihin liittyvää
KANEn puheenjohtaja Taina Susiluoma (Suomen Olympiakomitea) ja varapuheenjohtaja Virpi Dufva (Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry),
Osallisuus on yhteinen asia -blogi: linkki
Arvoisa alue- tai kuntavaaliehdokas
Tiesitkö, että yli 65-vuotiaat ovat kaikkein aktiivisimpia äänestäjiä. Lähes 80 prosenttia heistä käyttää äänioikeuttaan.
Valtaosa yli miljoonasta ikääntyneestämme asuu kotona ilman säännöllisiä palveluja. Väestön pitkäikäisyyden tuomat muutokset edellyttävät kuitenkin yhteiskunnalta joustavia rakenteita, selkeitä tavoitteita ja konkreettisia muutoksia.
Ikäasenteissa ja iäkkäiden moninaisuuden tunnistamisessa on edelleen paljon parannettavaa. Iäkkäiden mahdollisuus osallisuuteen yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä edellyttää teiltä päätöksentekijöiltä konkreettisia toimenpiteitä.
Ikääntyneet tarvitsevat turvallisen ja liikkumiseen kannustavan asuinympäristön, saavutettavia ja esteettömiä palveluja, vaikuttamisen keinoja, sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuutta vahvistavia ratkaisuja.
Me allekirjoittaneet järjestöt tiedämme, mitä hyvä ikääntyminen vaatii niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin – ja tarjoamme siihen ratkaisut!
Näihin panostamalla voit hyvinvointialueellasi/kunnassasi parhaiten tukea iäkkäitä:
- Varmista, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat saatavissa syrjimättä ja iästä riippumatta.
- Hyödynnä asiakas- ja palveluohjausta tuomaan esille järjestöjen iäkkäille tarjoama toiminta ja ennakoiva tuki esim. yksinäisyyden lievittämiseen, kaatumisen ehkäisyyn, ravitsemusohjaukseen, muistisairauksien kanssa elämiseen, turvallinen asumiseen ja asuinympäristöön sekä ikääntymisen ennakointiin.
- Huolehdi riittävästä tuesta digitaaliseen asiointiin ja osallistumisen vaihtoehtoja niille, jotka eivät pysty asioimaan sähköisesti.
Tervetuloa webinaariin 5.3. klo 17-18
Webinaarissa syvennytään iäkkäiden osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä järjestöjen tarjoamiin konkreettisiin.
Katso ohjelma täältä: linkki (pdf)
Ilmoittautuminen: linkki
Tehdään yhdessä Suomesta entistä parempi paikka ikääntyä!
Neljä viestiä yksinäisyyden vähentämiseksi kunnille ja hyvinvointialueille järjestöjen yksinäisyysverkostolta
- Yksinäisyys on tappava ongelma, johon on puututtava kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Yksinäisyys on terveydelle haitallista ja se on syynä monen sosiaalisen ongelman taustalla. - Yksinäisyys ja toimenpiteet sen vähentämiseksi tulee kirjata kunnan ja hyvinvointialueen Hyvinvointisuunnitelmaan ja -kertomukseen.
Yksinäisyysvaikutukset tulee arvioida kunnan ja hyvinvointialueen päätöksenteossa. - Yhteistyö ja järjestöjen resurssit on turvattava myös vaikeassa taloustilanteessa.
Järjestöjen työ yksinäisyyden vähentämiseksi on vaikuttavaa ja siihen satsaaminen säästää sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia. - Koko Suomi on pidettävä elinvoimaisena.
Yksinäisyyden vähentäminen vahvistaa kansakunnan kriisinsietokykyä ja sisäistä turvallisuutta
Vuonna 2022 perustettu Valtakunnallinen järjestöjen yksinäisyysverkosto toimii yksinäisyyden vähentämiseksi, nostaa esille vaikuttavaksi todettuja malleja, ja vaikuttaa yksinäisyyteen liittyvään päätöksentekoon. Verkoston tavoitteena on nostaa yksinäisyyden vähentäminen konkreettisesti ratkaistavaksi yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Järjestöjen yksinäisyysverkostossa ovat mukana Helsingin Diakonissalaitos / Näkymättömät, HelsinkiMissio, Kulta ry, Kulttuurinen moninaisuus -Muistikeskus ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mieli ry, Miina Sillanpään Säätiö, Moniheli ry, Muistiliitto ry, Nuorisoala, Nyyti ry, Siskot ja Simot ry, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Vanhus- ja Lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Vanhustyön keskusliitto ja Välittämisen Kansanliike ry