Naapuri hukassa 

Ystävällinen naapurin rouva tulee vastaan rappukäytävässä. Melkein 90 vuoden iästään huolimatta hän on fyysisesti hyvässä kunnossa. Tänään hän näyttää hämmentyneeltä, eikä tunnista sinua. Hän ei muista mihin on menossa. Avaimet ovat jääneet kotiin ja kotona odottavat pelkät tyhjät huoneet. Jalassaankin hänellä on vain pelkät Aino-tossut, vaikka ulkona on kaksikymmentä astetta pakkasta.  

Milloin naapuriapu on tarpeen ja kuinka häntä voisi auttaa? Onko naapureilla velvollisuus puuttua tilanteeseen? Tämä tilanne on monelle jo arkea ja saa meidät huolestumaan. Entä sitten kun olen itse vanha? Minkälaisessa asuinympäristössä haluamme vanheta?   

Muistisairaudet ovat kasvava trendi yhä ikääntyvämmässä väestössä. Sairauden varhainen diagnosointi omalta osaltaan kasvattaa sairastuneiden määrää. Merkittävä osa sairastuneista jää silti ilman diagnoosia. Muistisairauksien oireet ovat moninaisia ja voivat olla vaikeasti tunnistettavissa. Lähimuistin heikkeneminen, vaikeudet kommunikoinnissa, motoriset toiminnot ja hahmottamiskyky heikkenee. Sairauden eteneminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa moni asia. Sairauden alkuvaiheessa ihminen osaa salata sairastumisensa tutussa ympäristössä ja toimii tuttujen arkirutiinien turvin. Syyt sairauden peittelyyn voivat johtua muistisairaudesta, sairastumisen pelosta tai häpeästä. Usein huoli on turha, sillä samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa univaikeudet, stressi, lääkkeet tai muu sairaus. Mutta entä jos…? 

Ikäihmisten asuntopolitiikan suunta?  

Suomessa ikäihmiset asuvat vuosi vuodelta yhä pidempään kotona. Heistä monet vanhenevat yksin kotona, ilman läheisten ja ystävien tarjoamaa turvaverkkoa. Tämä on suunta, johon Suomi yhdessä monen muun kehittyneen teollisuusmaan kanssa on menossa. Perhe ja läheiset asuvat kaukana, puoliso ja moni ystävistä on kuollut. Kenen kanssa sitä vaihtaa kuulumisia? Kuka halaa ja lohduttaa, kun on paha mieli?  

Kansallinen linjaus on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut, myös ympärivuorokautisesti. Kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista kehitetään voimakkaasti vastaamaan paremmin iäkkäiden palvelutarpeita. Tämä tarkoittaa muun muassa etäpalveluja, kotikuntoutusta, kotisairaalaa ja lääkäreiden osallistumista ja sitoutumista iäkkäiden avohoitoon. Iäkkään ihmisen tukena on hyvä olla verkosto, jossa on mukana ammattilaisia, läheisiä ja vapaaehtoisia. Vappu Taipale kirjoittaa kirjassaan Vanha ja Vireä hyvin, että ”yksinasuminen ei ole enää välivaihe, vaan vakiintunut asumisen järjestely”.   

Oma naapurusto – oma yhteisö 

Yksin asuvien palveluiden ulkopuolella olevien ikäihmisten ainoa yhteys ulkomaailmaan voi olla aktiivinen, kaikenikäisistä koostuva naapurusto. Välittävä, yhteisöllinen ja kaiken ikäisistä koostuva naapurusto voi luoda turvaa, jota me kaikki tarvitsemme. Huolenpito vanhuksista on meidän kaikkien yksilöllinen ja yhteisöllinen velvollisuus, jota mikään ulkoinen tekijä ei voi pyyhkiä pois.  

Valvira, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvoja ja viranomainen, on antanut ohjeistuksen sosiaalihuoltolain uudistuksista, jotka astuivat voimaan 1.1.2023. Uudistuksissa on tarkennuksia kotiin annettaviin palveluihin. Kotiin annettavien palveluiden tulee tukea toimintakykyä ja olla vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävää toimintaa. Ei riitä, että huolehditaan fyysisistä hoitotoimenpiteistä, palveluun pitää sisällyttää esimerkiksi ulkoilua, kotiaskareita, asiointia kodin ulkopuolella jne. Asumiseen liittyen on palveluasuminen korvattu yhteisöllinen asuminen -palvelulla. Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Asukkaille on tarjolla myös sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa, jota varten asumisyksikössä on tarkoitukseen soveltuvat tilat.  

Onneksi meiltä Suomesta löytyy jo useita erilaisia yhteisöllisen asumisen muotoja. Läheltä Oulua löytyy kerrostaloyhteisö, Kotikatu365-asumiskonsepti. Asukkaat viihtyvät, viettävät aikaa yhdessä jutellen ja harrastaen. Siellä jaetaan niin yhteiset tilat, yhteiskäyttöpyörät kuin mehumaijatkin. Yhteisöllinen asuminen tarjoaa turvaa, tukea ja yksityisyyttä. Kuulostaa jo ihan vanhalta kyläyhteisöltä! 

Huoli-ilmoituksesta apua naapureille? 

Huoli-ilmoitus on vanhuspalvelulain mukainen ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämiseksi. Kuntien käytännöt ovat hyvin erilaisia mutta perusidea on sama. Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen yli 65-vuotiaasta naapurista, kun herää huoli, vaikka muuttuneen käytöksen vuoksi. Huoli voi koskea henkilön terveyttä, turvallisuutta tai kykyä huolehtia itsestään. Ilmoituksen voi tehdä Maisan kautta ja sen voi tehdä nimettömänä. Maisa on käytössä vain pienessä osassa hyvinvointialueita. Helsinkiläiset voivat olla yhteydessä myös Seniori-infoon, jossa ilmoitus käsitellään 7 vuorokauden sisällä.  

Voidaan helposti ajatella, ettei haluta puuttua muiden ihmisten asioihin. Ajoissa tehty diagnoosi on kuitenkin alku hyvälle hoidolle. Kati Juva kirjottaa Duodecim julkaisussa (2014) hyvin kattavasti muistisairauksista, niiden testaamisesta ja diagnosoinnin herkkyydestä. Tietoa, tukea ja apua on saatavilla hyvinvointialueiden sosiaalipalveluista, liitoista ja yhdistyksistä. 

Vuodet ovat vierineet, asuntoni ikkunasta katselen kevään alkamista ja nautin rauhasta. Päivän maukas ateria valmistuu yhdessä tutun hoitajan kanssa. Iltapäivällä vuorossa on tietovisa yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Vaihdamme päivän kuulumiset, nauramme ja välillä itkemmekin yhdessä. Muistoissa mietin naapurin rouvaa, hänen kokemaa yksinäisyyttä ja ahdistusta. Mietin kuinka erilainen ja parempi tulevaisuus meillä voisi olla, jos vain tahtoa riittää ja s i t ä h ä n   m e   k a i k k i   t o i v o m m e ! 

Teksti:
Sanna, VALLI ry:n työkokeilija

Lähteet:
Juva Kati 2014. Alkava muistisairaus – milloin muistihuoli ohjaa kattaviin tutkimuksiin? Saatavana osoitteessa: https://www.duodecimlehti.fi/duo11656. Luettu 24.4.2023.
Laki sosiaalilain muuttamisesta 2022/790. Annettu Helsingissä. 26.8.2022. Saatavana osoitteessa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221280. Luettu 14.4.2023.
Taipale Vappu 2011. Vanha ja vireä. Helsinki: Into Kustannus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ikääntyminen. Muuttuvat vanhuspalvelut. Saatavana osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut#Kotihoito_ensisijainen. Luettu 14.4.2023.
Kotikatu365. Mitä on yhteisöllinen asuminen. Saatavana osoitteessa: https://www.kotikatu365.fi/mita-on-yhteisollinen-asuminen/. Luettu 3.5.2023.