Ikääntyneiden turvallisuutta lisäävä järjestelmä ei toimi tällä hetkellä.

Kodeissa asuu aiempaa enemmän ja huonokuntoisempia ikääntyneitä. Tämä aiheuttaa omaisissa ja ammattilaisissa huolta ikäihmisten pärjäämisestä ja turvallisuudesta.

Ikääntyneiden palveluiden saanti on varmistettu lainsäädännöllä ja palvelutarpeen arvioinnilla. Sosiaalihuoltolakiin ja vanhuspalvelulakiin on myös kirjattu ilmoitusvelvollisuus eli niin sanottu huoli-ilmoitus henkilön avun tarpeesta. Pelastuslaissa on vastaava ilmoitusvelvollisuus, niin sanottu vaarailmoitus.

Huoli- ja vaarailmoitus ovat työkaluja, joilla voidaan saada tieto ikääntyneen avuntarpeesta ajoissa ja tarjota oikea-aikaista ja oikeanlaista tukea. Ne eivät kuitenkaan tällä hetkellä toimi riittävän hyvin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan huoli- ja vaarailmoituksissa on useita käytäntöjä, eikä ilmoitusvelvollisuutta tunneta riittävästi. THL:n selvitys suosittaa käytäntöjen kehittämistä ja yhtenäistämistä. Tämä lisäisi ihmisten turvallisuutta sekä edistäisi palveluiden tehokkuutta ja sujuvampaa viranomaisyhteistyötä.

Jos avuntarve huomataan ajoissa, voivat edulliset ratkaisut kuten liesivahti muistisairaalle tai järjestön kautta kaveri yksinäiselle olla mahdollisia. Jos tilanne etenee pitkälle, voidaan joutua raskaampien ja kalliimpien palveluiden pariin.

Ilmoituskäytäntöjä tulee kehittää hyvinvointialueilla, kunnissa, sote-alalla sekä pelastustoimessa. Järjestelmän toimiminen edellyttää ammattilaisten koulutusta ja viestintää kansalaisille. Huoli- ja vaarailmoituksilla on tärkeä rooli palveluiden takaamisessa ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa, ja se tulee sisällyttää hallitusohjelmaan.

Virpi Dufva
toiminnanjohtaja, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry

Tarja Ojala
erikoistutkija, Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK

Kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 28.3.2023