Tänä syksynä Helsingin seniorikeskuksissa kokoontuvat taas Kööri, Peesi, Vire ja Toivo. Keskustelu käy ryhmissä vilkkaana ja syviäkin tuntoja avataan. Mistä on oikein kyse?
Vertaistuki on toimiva ja vaikuttava keino auttaa ihmisiä, joilla on haasteita päihteiden tai mielenterveyden kanssa. On myös tutkittu, että ikääntyneet hyötyvät enemmän vertaistuesta, kun he ovat oman ikäistensä seurassa. Ymmärrettävästi elämäntilanne voi olla hyvin erilainen parikymppisellä opiskelijalla ja 78-vuotiaalla rouvalla, vaikka esimerkiksi päihdesairaus olisikin yhteinen nimittäjä. Helsingin kaupunki onkin perustanut ikääntyneille neljä uutta vertaistukiryhmää:
Kööri – ikääntyneille, jotka haluavat vähentää tai lopettaa päihteiden käytön
Peesi – ikääntyneille, joiden läheisellä on päihdeongelma
Vire – ikääntyneille, joilla on masennusoireita
Toivo – ikääntyneille, jotka ovat menettäneet läheisensä
Ryhmiin otetaan mukaan korkeintaan kymmenen osallistujaa ja niissä on 8–14 tapaamista. Yksi ryhmäkerta on kestoltaan kaksi tuntia. Kööri, Peesi ja Vire perustuvat kognitiivisiin menetelmiin. Toivon taustalla taas on merkityksellisyyssuuntautunut menetelmä.
Ryhmillä on eri teemat mutta samanlainen rakenne. Ennen ryhmiä potentiaalinen ryhmäläinen tavataan kahden kesken. Tällöin ohjaajat pystyvät arvioimaan onko ryhmä oikea-aikaista apua vai hyötyisikö asiakas enemmän jostain toisesta palvelusta. Varsinaisten ryhmäkertojen jälkeen, noin pari kuukautta ryhmän päättymisestä pidetään Miten menee? -ryhmätapaaminen, jossa arvioidaan, tarvitseeko asiakas vielä lisätukea. Ryhmän aikana asiakkaita pyritään myös sitouttamaan seniorikeskusten muuhun toimintaan.
Käsikirjat ohjaajien tukena
Kaikista ryhmistä on julkaistu ohjaajakäsikirjat sekä tehtäväkirjat, jotka löytyvät Innokylästä. Käsikirjan ja taustalukemiston avulla teemasta kiinnostunut sosiaali- tai terveysalan ammattilainen pystyy ohjaamaan ryhmää missä päin Suomea tahansa. Helsingissä ryhmiä ohjaavat pareittain seniorikeskusten työntekijät, joiden toimenkuvaan muutenkin kuuluu ryhmänohjaus kotona asuville eläkeläisille.
Asiakkaat ohjautuvat ryhmiin joko itsenäisesti ilmoituksen nähtyään tai työntekijän ohjaamana. Asiakkaita on ohjautunut kaikista yksiköistä mutta eniten mielenterveys- ja päihdehoitajilta. Pelkkä puhelinsoitto riittää, mitään lähetteitä ryhmiin ei tarvita. Ryhmiä on mainostettu mm. paikallislehdessä, terveysasemilla ja kirjastoissa olevilla info-teevee-näytöillä, sosiaalisessa mediassa sekä suoraan sähköpostilla työntekijöille. Ryhmät alkavat tällä hetkellä aina helmi- ja syyskuussa, mutta tarvittaessa ryhmiä lisätään. Virettä ja Toivoa alkaakin keväällä kaksi ryhmää kumpaakin.
Vaikuttavaa toimintaa
Asiakkaat ovat antaneet ryhmistä positiivista palautetta. Yhteistä kaikkien ryhmien palautteelle on ollut ryhmissä vallinnut avoin, rento ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä oman ikäisten vertaistuki. Kööriläiset täyttivät ennen ja jälkeen ryhmän Alkoholinkäytön itsearvioinnin yli 65-vuotiaille, muissa ryhmissä täytettiin myöhäisiän masennusseula GDS-15. Itsearviointien mukaan kööriläisten alkoholinkäyttö oli vähentynyt ja muissa ryhmissä asiakkaiden masennukseen viittaavat oireet olivat vähentyneet. Kyseessä on siis vaikuttava ja kustannustehokas auttamisen muoto!
Lisätietoja Mielenterveyttä tukevista senioripalveluista:
projektiasiantuntija Maarit Ajalin (puh. 09 31034888, maarit.ajalin@hel.fi)
Maarit Ajalin
Helsingin kaupunki
Sosiaali- ja terveystoimiala,
Sairaala-, kuntoutus ja hoivapalvelut