Ikäteknologiakeskus fasilitoi ikäteknologiaverkostoa, jossa on mukana satoja teknologian ja ikääntymisen rajapinnassa toimivia henkilöitä. Tämä rajapinta koskettaa esimerkiksi erilaisissa kehittämishankkeissa toimivia, alan yrittäjiä, oppilaitoksia sekä hankintaorganisaatioiden edustajia. Jokainen osallistuja on mukana omalla asiantuntemuksellaan ja omista lähtökohdistaan käsin.
Teknologia mahdollistaa moniaistisen kommunikaation
Vuoden 2022 ensimmäisessä tapaamisessa paneuduttiin työpajamuotoisesti kommunikaatioon ja sen moninaisiin tapoihin haasteiden ja ratkaisujen kautta.
Usein ikääntyessä nousee esiin tarpeita erilaisten kommunikaatiomenetelmien käytölle. Tarpeet voivat olla lähtöisin muistisairauden aiheuttamasta kognitiivisten kykyjen heikkenemisestä tai ikääntymiseen liittyvästä aistien vaientumisesta. Jopa uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät, sinällään ikääntymisestä riippumattomat asiat, saattavat muodostua esteiksi kommunikaatiossa ja täten vaativat uudenlaisia ajattelumalleja sujuvan kommunikaation mahdollistamiseksi.
Työpajan avauksessa kommunikaatiopäällikkö Riitta Lahtinen Suomen Kuurosokeat ry:stä kertoi meille erilaisista kommunikaatiomenetelmistä sekä kosketukseen perustuvan kommunikaation mahdollisuuksista. Kosketusviestinnällä on omat merkkinsä ja kielioppinsa, jonka siirtäminen digitaaliseen muotoon voisi avata aivan erilaisen tavan viestiä myös etänä.
Ihmisten välinen kommunikaatio on luonnostaan moniaistista. Etäratkaisut typistävät kommunikaation perinteisimmillään pelkkään puhelimella välitettyyn ääneen ja edistyneemmillään myös kuvaan perustuvaan viestintään, muiden aistien jäädessä lähes täysin paitsioon. Kosketuskommunikaatio mielletään usein erityisryhmien kommunikaatiovälineeksi, mutta loppujen lopuksi jokainen kommunikoi myös koskettamalla ja jokaisella on kokemuksia kosketetuksi tulemisesta. Merkityksellisen kommunikaation osana kosketuksella on paikkansa myös digitaalisissa ratkaisuissa.
Kosketuskommunikaation tuomisesta digitaaliseen viestintään on olemassa erilaisia avauksia, joista verkostotyöpajan alustuksissa kuultiin kahdesta. Riitta Lahtinen sivusi puheenvuorossaan Suitceyes-projektia, jossa kosketusviestintää merkkeineen ja jopa kielioppeineen välitetään erillisellä älyliivillä kosketettavan keholle.
Teknologia tuo kosketuksen etäyhteyteen
Toinen alustuksissa esille nostettu esimerkki kosketuksen etäratkaisusta oli IxuBear-nalle. IxuBear on kosketuksen etävälittämiseen kehitetty tuote, jolla voidaan peilata kosketus jopa toiselle puolelle maailmaa. Nalle välittää halauksen joko toisen nallen tai älylaitteen kautta. Se on ulkomuodosta lähtien suunniteltu vastaamaan hoivan ja hoivakosketuksen tarpeisiin sekä rauhoittamaan ja välittämään kiintymystä. Puheenvuorossaan Joyhaptics Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tuovinen kävi läpi nallen kehityskaaren aina ideasta markkinoille pääsyyn asti.
Alustusten jälkeen osallistujat miettivät pienryhmissä kommunikaation merkityksiä ja mahdollisuuksia uudenlaisten etäratkaisujen tuomiselle osaksi arkipäiväistä kommunikaatiota. Työpajaosuudessa pohdittiin tilanteita ja tarpeita, joihin selkeästi tarvitaan uudenlaista otetta digitaalisen kommunikaation osalta ja kuinka näihin tarpeisiin voitaisiin vastata.
Yhteiskehittäminen tuo esiin uusia oivalluksia
Hienoimpia esiinnousseita ajatuksia oli moniaistisuuden tuominen osaksi jokapäiväistä elämää; mitä jos aistihuone ei olisikaan erillinen tila vaan moniaistisuus olisi läsnä vaikkapa osana olohuonetta? Miten mahdollistaisimme moniaistisilla ratkaisuilla viestimisen tilan luonteesta? Normaalisti näkevä ja normaalisti ympäristönsä hahmottava henkilö ymmärtää helposti tulleensa esimerkiksi olohuoneeseen tai kylpytilaan, mutta miten välitämme tämän saman tiedon näkövammaiselle tai hahmotushäiriöiselle/muistisairaalle henkilölle? Jos henkilön kokemus on vain suihkukaapista, kuinka hän kokee kylpytilan, jossa suihku onkin ammeen yläpuolella? Tai kuinka voisimme ratkaista wc-tilan ovessa olevan visuaalisen kyltin siten, että sen ymmärtää myös eri kulttuuripiiristä tuleva henkilö? Entä kuinka voimme tehdä tilojen symbolit saavutettaviksi ja ymmärrettäviksi myös vaikkapa visuaalista informaatiota puheeksi muuttavalle sovellukselle?
Innostavaa digikasvatusta kaikille käyttäjäryhmille
Digitaalisuus oli vahvasti läsnä sekä pienryhmien keskusteluissa että työskentelyn purussa. Selkeimpinä ajatuksina nousivat esiin toiveet integroiduista tuotteista, joissa yhtä laitetta tai tuotetta käytettäisiin useampaa tarkoitukseen eikä jokaiseen tarpeeseen olisi erillistä laitetta. Tärkeäksi tavoitteeksi nostettiin myös asenteisiin vaikuttaminen. Olisi tärkeää, että teknologia ja digitalisaatio alettaisiin entistä enemmän nähdä asioiden mahdollistajana ja osana arkea, eikä pelkästään ylimääräisenä asiana. Tärkeäksi koettiin myös käyttäjien osallistaminen ja käyttäjäryhmien tunnistaminen. Sekä ikääntynyt asiakas, hoitohenkilökunta että omaiset ovat kaikki loppukäyttäjiä, ja kaikilla on omat roolinsa laitteiden ja palveluiden käytössä sekä käytön omaksumisessa. Olisi tärkeää muistaa jo suunnitteluvaiheessa paneutua kaikkien näiden käyttäjäryhmien tarpeisiin ja tuottaa jokaiselle tietoa ja ”positiivista digikasvatusta” heidän omista tarpeistaan lähtöisin.
Tervetuloa mukaan!
Kaiken kaikkiaan Ikäteknologiaverkoston tapaaminen oli taas kerran erittäin onnistunut ja ajatuksia herättävä. Me Ikäteknologiakeskuksessa jatkamme työskentelyä näiden aiheiden pohjalta ja pidämme yllä verkostotyötä. Seuraava verkostotapaaminen pidetään 27.4.2022 kello 13–15.30, jossa käsitellään mm. liikkumista tukevia teknologisia ratkaisuja.
Jos olet kiinnostunut verkostosta ja koet toimivasi ikääntymisen ja teknologian rajapinnassa, olet tervetullut mukaan ikäteknologiaverkostoon. Liittyminen tapahtuu laittamalla sähköpostia osoitteella kaisa.huuhtanen@valli.fi
Kaisa Huuhtanen
Erityisasiantuntija
VALLI ry:n Ikäteknologiakeskus