Heinäkuun alussa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin tuli muutoksia, joiden on arvioitu vaikuttavan noin miljoonan suomalaisen asiakasmaksuihin. Monet muutoksista koskettavat erityisesti iäkkäitä ihmisiä, joilla palvelutarpeet ovat usein suuremmat. Muutosten tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja kohtuullistaa asiakasmaksuja.
Vanhusten pitkäaikaisille asumispalveluille yhdenmukaiset maksuperusteet
Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen maksut säädetään viimeinkin lakiin yhdenmukaisin perustein. Palveluasumisen maksuista ei ole aiemmin säädetty lakiin, mistä johtuen kuntien maksut vaihtelivat paljon.
Tehostetun (ympärivuorokautisen) palveluasumisen maksut määräytyvät jatkossa pitkälti samoin perustein kuin pitkäaikaisen laitoshoidon maksut: yksin asuvalla maksu voi olla enintään on 85 prosenttia kuukausituloista. Maksun jälkeen henkilökohtaiseen käyttöön on jäätävä vähintään 164 euroa kuukaudessa ja sillä on katettava kulut, jotka eivät sisälly hoitoon. Näitä ovat mm. sairaanhoitopalveluista aiheutuneet maksut, kuljetusmaksut, henkilökohtaisesta hygieniasta ja puhelimesta aiheutuvat kulut ynnä muut henkilökohtaiset menot.
Uudistuksen myötä pitkäaikaisen tavallisen (ei ympärivuorokautisen) palveluasumisen maksut määräytyvät samalla tavalla kuin kotiin annettavissa palveluissa. Kunta saisi periä entiseen tapaan kohtuullisen maksun kotiin annettavista tukipalveluista, joihin lukeutuvat mm. ateria-, vaatehuolto-, peseytymis-, siivous- ja turvapalvelu.
Sairaanhoitajakäynnit maksuttomiksi
Jatkossa perusterveydenhuollon hoitajakäynnit ovat kunnissa kokonaan maksuttomia. Ennen uudistusta noin 40 prosenttia kunnista peri maksun hoitajavastaanottokäynneistä. Myöskään alaikäisten asiakkaiden poliklinikkakäynneistä ja avosairaanhoidon mielenterveyspalveluista ei peritä enää maksua. Tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi maksuttomuus laajeni eräiden tartuntatautien hoidossa, tutkimuksessa ja lääkkeissä.
Maksukattoa laajennetaan
Kuntien terveydenhuollon asiakasmaksuille on säädetty 683 euron vuotuinen maksukatto. Asiakkaan täytyy itse seurata maksukaton täyttymistä ja ylittymistä. Maksukaton täyttyessä asiakas saa katon piiriin kuuluvat palvelut pääosin maksutta loppuvuoden ajan.
Maksukaton tasoon ja seurantaan ei tehty muutoksia, mutta maksukaton piiriin lukeutuu nyt aiempaa useampia palveluja. Maksukattoa kerryttävät avo- ja erikoissairaanhoidon palvelut, fysioterapian ja kuntoutushoidon maksut, sarjahoidon maksut, yö- ja päivähoidon maksut sekä lyhytaikaisen laitoshoidon maksut. Uudistuksessa maksukaton piiriin tulevat myös suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaan- ja kotisairaalahoidosta perittävät asiakasmaksut sekä toimeentulotuella maksetut asiakasmaksut. Muutoksen myötä maksukatto täyttyisi nopeammin ja yhä useammilla ja samalla maksurasitus pienenisi. Maksukattoa koskevat muutokset astuvat poikkeuksellisesti voimaan ensi vuoden alussa.
Vaikka maksukatolla pyritään estämään korkeaa maksurasitusta, on lähes 700 euron vuotuinen asiakasmaksukatto monille pienituloisille ja paljon sairastaville kohtuuttoman korkea. Asiakasmaksujen ohella taloudellista toimeentuloa nakertaa lääkkeistä ja terveydenhuollon matkoista aiheutuvat menot, joissa on omat vuosiomavastuunsa: lääkkeissä 579,78 euroa ja matkoissa 300 euroa.
Asiakkaalle tieto mahdollisuudesta maksujen huojentamiseen
Kuntien velvollisuus on alentaa asiakasmaksua tai jättää maksun kokonaan perimättä, kun se vaarantaa henkilön tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä. Tämä koskettaa sosiaalihuollon maksuja ja tulosidonnaisia terveydenhuollon maksuja. Näihin lukeutuvat mm. pitkäaikainen laitoshoito, kotona annettavat palvelut ja palveluasuminen.
Valitettavasti tätä säädöstä ei juuri tunneta ja sitä ei myöskään kaikissa kunnissa sovelleta käytännössä. Uudistuksessa on pyritty korjaamaan tätä epäkohtaa. Jatkossa kuntien velvollisuus on tiedottaa asiakasta mahdollisuudesta maksun huojentamiseen. Lisäksi huojentamispäätös on tehtävä ennen toimeentulotuen myöntämistä.
Asiakasmaksulain uudistamistyö jatkuu – palvelujen saatavuus varmistettava
Suomessa asiakasmaksut ovat verraten korkeat. Korkeat asiakasmaksut ovat yksi palvelujen käytön este ja maksut lisäävät etenkin iäkkäiden ja työkyvyttömien köyhyyttä. Asiakasmaksuista aiheutuneiden ulosottojen määrä on kuluneen kymmenen vuoden aikana lähes kolminkertaistunut. Viime vuonna yli 660 000 asiakasmaksua joutui ulosottoon.
Kun rahaa ei ole, monet eivät hakeudu ajoissa lääkäripalveluihin. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta. He ovat usein niitä, joilla on pienet tulot ja huono terveydentila.
Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan asiakasmaksulain uudistamisen toista vaihetta. Nyt tehdyt muutokset ovat oikean suuntaisia, mutta eivät vielä riittäviä. Jatkotyössä on varmistettava, että etenkin pienituloisten ja paljon sairastavien palvelujen saatavuus turvataan ja etteivät maksut aja ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon.
Anne Perälahti
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Edunvalvontapäällikkö