Hyvinvointi syntyy systeemisen järjestelmätason ja ihmisen elämysmaailman vuorovaikutuksessa
Sosiaalisen laadun viitekehyksen mukaan hyvinvoinnin toteutuminen edellyttää sosioekonomista turvallisuutta, sosiaalista osallisuutta, sosiaalista valtaistumista ja yhteiskunnan eheyttä. Yhteiskunnan sosiaalinen laatu määritellään kansalaisten mahdollisuuksina osallistua yhteisöjensä sosiaaliseen ja taloudelliseen elämään tavoilla, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan ja yksilöllisten voimavarojensa käyttöä omaksi ja yhteiskunnan hyväksi.
Yhteiskunnan sosiaalisen laadun ulottuvuuksiin panostamalla edistetään kansalaisten hyvinvointia
Yksilön hyvinvointi ja yhteiskunnan sosiaalinen laatu ovat siis keskinäisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa. Vertailussa Suomi on ollut korkean sosiaalisen laadun yhteiskunta. Kuitenkaan se ei yltänyt kaikilla ulottuvuuksilla Pohjoismaiden muodostamaan kärkinelikkoon. Suomen vahvuudet olivat mm. terveydessä, koulutuksessa ja kansalaisten tyytyväisyydessä yhteiskuntaan. Heikoin sosiaalinen laatu liittyi kansalaisten poliittiseen aktiivisuuteen sekä yhteiskunnan kykyyn turvata kansalaisiaan sosiaalisilta riskeiltä ja vahvistaa kansalaisten selviytymiskykyä.
Hyvinvointi tehdään yhteisellä työllä
Vaikuttava hyvinvoinnin edistäminen edellyttää osallisuuden ja monitoimijaisen yhteistyön mahdollistavia käytäntöjä. Osallistavat käytännöt lisäävät keskinäistä luottamusta sekä aktivoivat ja sitouttavat toimijoita tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Osallistuminen lisää yhteisöllisyyden kokemusta ja valtaistumista ja siten sosiaalista pääomaa.
Miten kunnassa mahdollistetaan erilaisten iäkkäiden ihmisten kuuleminen ja osallisuus?
On tärkeää huomioida, millaisin osallisuus- ja yhteistyökäytännöin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiaa tuotetaan ja toteutetaan. On huolehdittava, että mukana määrittämässä ja toteuttamassa ovat kuntaorganisaatioiden toimijoiden lisäksi mm. järjestöjen, yhdistysten, seurakuntien sekä muiden paikallisten ja alueellisten organisaatioiden edustajia. Lisäksi eri kuntalaisryhmien tuottama kokemustieto on myös tärkeää. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, miten haavoittuvien ja hauraiden ihmisryhmien osallistuminen ja hyvinvointi turvataan. Politiikkatoimilla ja palveluilla on siinä merkittävä rooli.
Nyt on se hetki, kun voit vaikuttaa, millaista tulevaisuutta ollaan tekemässä yhdessä! Lue Etsivän vanhustyön verkostokeskuksen kuntavaaliteesit täältä.
#Kuntavaalit2021 #ParempiVanhuus #ApuaOikeaanAikaan #EtsiväVanhustyö
Innoittavana lähteenä:
Työkalupakki vaikuttavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Sosiaalinen laatu, elämänlaatu, vaikuttavuusindikaattorit, hyvät käytännöt, osallistavat työmenetelmät ja kypsyysanalyysi.
Päivi Tiittula
Erityisasiantuntija
Etsivän vanhustyön verkostokeskus